Löysin tänään taas ihanan blogin Onnistain on puolet sinun: koti vanhassa puutalossa ja vauva syntynyt perheeseen päivää meidän vauvan jälkeen! Siellä lämmiteltiin talon kakluuneja, ja siitä innostuneena päätin pistää meidän kakluunin laidalla kynttilät palamaan ja näpsäistä muutaman kuvan.
Teki mieli laittaa tulikin, mutta pituus ei riitä... Siis pellit ovat niin korkealla, ettei pikkujakkaralla taikka tuolillakaan yllä niihin. Etsinnässä on vanhat tikkaat tms. rappuset, mutta vielä ne eivät ole kävelleet vastaan. Onneksi miehellä pituus riittää, joten tunnelmoidaan täällä sitten, kun hän tulee kotiin.
Vanha kermakko ja sokeriastiakin löysivät paikkansa kakluunin laidalta. Eivätkä ole yhtään turhan panttina; ne kaikki kymmenen tulitikkurasiaa löytyvät niiden sisältä, eivätkä nyt loju pitkin poikin kakluunin edustaa.
Ja vanha ämpäri toimii nyt sytykeämpärinä.
Kuvista alkaa pilkottaa jo paikallaan olevia listoja, mutta vielä on monta ovea, ikkunaa ja kaikki katot ilman. Kova maalaus on käynnissä ja mies sitä mukaa sahailee niitä paikoilleen. Vinkkinä niille, jotka etsivät vanhan tyylisiä ja puisia listoja Turun seudulla: Nakolinnasta ja Sarokkaalta niitä saa!
Ja loppuun vielä vinkki kivasta arvonnasta erittäin suloisessa blogissa Erican vaaleita unelmia: arvonnasta voit voittaa sisustustarran Desingtarrat.fi:stä. Osallistumaan pääset tästä. Minä ainakin osallistun!
Tunnelmallista iltaa sinulle!
Minulla tuo samainen ongelma kuin sinulla kakluunin kanssa, et muutama cm pituutta puuttuu ;). Olen ratkaissut sen IKEAN keittiönjakkaralla. Ja nyt aivan pakko hankkia sieltä uusi kasaan saatava malli ;).
VastaaPoistaOikein ihastuttavaa torstaita sinulle.
Halauksin Erica
Käytiin mekin katsomassa ikean jakkarat, ja sillä kokoontatettavalla ehkä jopa yltäisin... Pitää suostutella mies - jos se vanha jakkara sitten löytyisi paremmin ajan kanssa :)
PoistaKakluunit ovat niin ihania tunnelman tuojia. Nauti !
VastaaPoista