Ristiäiskattaus kera havujen, käpyjen ja hentojen kukkien

 

Tyttäremme nimen alkuperä tulee sanasta metsä. Ja metsästä otin lähtökohdan kattaukseen;

käpyjä, sypressejä, sammalta, pienillä kukilla koristeltuja, kirppareilta keräämiäni erilaisia astioita ja jouluruusuja, jotka muistuttavat paljon suomalaisen metsän hentoja ja sieviä kukkia.

Toiseen pöytään ostettiin uudet pellavaliinat Stockmannilta, toisessa äidilleni Unkarista ostamani käsityönä tehty puuvillaliina. Servettejä etsin monesta paikkaa ja lopulta niitä oli jo neljää eri mallia; parhaimmat löysin lopulta Stockmannilta, joissa on hennon vaaleanpunaisia ruusuja valkoisella pohjalla. Vain kynttilät olivat lopulta kokonaan perinteisen vaaleanpunaiset.

Ristiäiset menivät niin ihanasti; läheisimmät sukulaiset olivat paikalla, oli rento meininki, pappi kertoi tarinoitaan, koiralla oli ihmeteltävää, tyttäremme hymyili hereillä ollessaan ja nukkui lähes koko ajan - ja pieraisi muuten pari äänekästä juuri kasteen saatuaan, ja liikutusta oli ilmassa, kun nimi julkaistiin. Elämäni parhaimpia päiviä ja hetkiä.

Ristiäisten jälkeen oli varsin tyhjä olo; oltiin huhkittu tytön syntymän jälkeen remontin kanssa, jotta saataisiin koti juhlakuntoon. Ja saatiinhan me se hyvälle mallille keskikerroksessa; vesi kulkee, lähes kaikki sähköt toimii ja lähes kaikki listatkin ovat paikallaan. Ristiäisten jälkeen olo oli kuin joulun jälkeen, kun juhlahumu on takana ja alkaa taas arki. Voi tylsyys!

Mutta onneksi mies on fiksu, ja muistutti minua, että nythän joulu on vasta edessä. Siinä minulle siis taas suunniteltavaa! Monessa blogissa onkin päästy jo jouluvalmisteluissa pitkälle, ja hui, eilen näin täällä Portsassa yhdessä puutalokodissa jo joulukuusen sisällä! Minusta ehkä vähän liian aikaista, mutta mikäpä siinä, jos haluaa ottaa joulusta - ja joulukuusestakin - kaiken ilon irti!

Nyt lähden keskustaan kaupoille ja toivon mukaan löydän teille sieltä yhden kivan arvottavan jutun; arvonta olisi siis tulossa, joten olkaapa korvat höröllä - ja mukavaa päivää sinulle!
 

 



Mustat pöytätabletit; valmiit ja valmistettavat

Ehdin koluta jos minkäkin sisustusliikkeen, tavaratalon ja kirpparin - ja etsiä sopivia pöytätabletteja, kun sattumalta näin Vapaavalinnassa nämä. Viimeiset 6 kappaletta roikkuivat hyllyllä ja otin ne sieltä sen kummemmin pohtimatta mukaani. Tavoitteenani oli saada mustat pöytätabletit, jotka sopisivat materiaaliltaan ja ulkonäöltään uuteen pöytään. Helppoa ei haku ollut, eivätkä nämäkään olleet parhain valinta; pesua nämä eivät nimittäin kestä ja ovat näin ollen varmasti jossain vaiheessa roskistavaraa, mutta annoin tällä kertaa periksi ja olen nyt hetken ekologinen petturi.

Olisin halunnut nimittäin virkatut pöytätabletit; sellaiset paksut, kestävät, pestävät, pyöreät - ja mustat. Liian monta hakuehtoa ja valkoisena olisi löytynyt täältä. Nyt kuitenkin vaapuin viimein lankakauppaan ostamaan mustaa ontelokudetta, ja kaiken tämän muun tekemisen päälle päätin virkata pöytätabletit itse - tai äiti saa virkata, jos sille alkaa näyttää, heh.

 

Nyt minulla on siis kertakäyttöiset pöytätabletit pöydällä - ja toivon mukaan paljon hienommat pian, kunhan vain keksin, miten nämä teen ja milloin ne teen... Katsotaan, mitä tuleman pitää!

Teetä kauniisti, kiitos.

Lauantai, eli meidän elämässä remontointipäivä. Revin edelleen niitä kellarin seiniä; vanhaa tiiliseinää siis esille. Kyllä välillä ketuttaa, mutta onneksi voi lieventää ketutusta välillä tauolla ja juoda teetä + syödä jotain herkkua. Olen ihastunut miehen siskon ostamaan taika-kuppiin - juuri tähän mustavalkoiseen. Sopii hienosti meidän nykyisen ullakkokodin värimaailmaan ja on vain niin kaunis. Kaiken kruunauksena sain postissa tämän soman, kuvassa näkyvän, Finlaysonin tarjottimen, Glorian koti -lehden tilauksen kylkiäisenä. Heh, olin siis taas lopettanut tilauksen, jotta voisin taas pian tilata uuden kauden halvalla ja saada jonkun kivan kaupan kylkiäisen mukaan. Tämä tarjotin taitaa olla paras kylkiäinen ikinä, minkä olen saanut. Mutta nyt takaisin hommiin, mukavia hetkiä sinunkin lauantaihin!

Sekava kukka-astiakollaasi kesän kunniaksi esille



Eilen oli siivouspäivä. Viikon synttärikemujen jäljiltä, keittiötasolla lojuneet kukkaiset kahvikipposet löysivät paikkansa keittiössä. Kesän kunniaksi pääsivät siis näkyville, eittiökaapiston ylähyllylle. Siellä ne nyt kipottavat kaikessa suloisuudessaan sopivasti sikin sokin odottaen uusia kemuja ja vieraita. Kaikki muut kuvassa näkyvistä astioista ovat siis kirpputorilöytöjä paitsi taustalla näkyvä siivilä, joka on Villeroy Bochin, Kodin Anttilan yllätyspäivien löytö.



Kaikkia astioita yhdistää kukkakuviointi sekä sävy joko mustaan, harmaaseen tai siniseen. Vaikka astioita on näin monenlaisia, on niissä paljon yhdistäviä tekijöitä - ja kattauksesta tulee jännempi, kun käyttää näitä kaikkia sekaisin! Olen viime aikoina tykästynyt yhä enemmän siniseen; varsinkin tuollaiseen perinteiseen vaalean siniseen. Innostus lähti äidin ja isän vanhasta hääkellosta sekä heiltä saamastani vanhasta lampun jalasta; näistä juttu toisella kertaa.



Myös sokerikkoja ja kermakkoja on kerääntynyt mukaan useampia, ja useampaa sorttia, mutta kaikki samantyylisiä; tällä neidillä on siis sokerikkoja suurempiinkin juhliin - jokaiseen pöytään omansa...



Myös pikkulautasia on montaa sorttia. Lautasiakin on hauska sotkea; eli ei samaan sarjaan kuuluvaa lautasta kupin kanssa, vaan rohkeasti nekin vain sekaisin!



Siellä kipot nyt napittavat ylähyllyllä, ja alahyllyllä on käytetymmät astiat. Mitta-kupista pilkistää jotain... Kyllä; tämä on kännyköiden latureiden säilytyspaikka. Laturit ovat niin rumia, kun pitkine johtoineen muuten sotkevat näkymää. Ja seinäänhän niitä ei kannata jättää, jos haluaa olla ekologinen ja muistaa meidän luontoa. Eli mitta-astiassa laturit ovat piilossa, mutta helposti saavutettavissa! Suuremmassa takana olevassa mittakupissa ovat puolestaan piilossa tiskiharjat; kätevää - eikö?

Meillä on tänään talkoopäivä, minkä kunniaksi siellä sataa TAAS VETTÄ! Meillä on perinteenä järjestää talkoot aina sadepäiville... Mutta jospa siitä hyvä silti tulee. Onneksi olen ehtinyt kyykkiä pihalla jo useamman viikon, joten tehtävääkin toivottavasti vähemmän!

Keltaiset narsissit ja tulppaanit sekä kattaus; nyt on kevät!

Kevät on saapunut kotiini. Muuten suhteellisen musta-valkoista kotiani on helppo ilahduttaa pienillä väriläiskillä, ja nyt keväällä värinä ovat limen vihreä ja nyt kukkien myötä myös keltainen. Kevät on niin mahtava vuodenaika; näitä värejä ja suunnitelmia katsellessa voi vain nauttia ja miettiä lämpimän kesän tuloa tänne Pohjolaan...


Istutin viikolla ostamani narsissin lopulta Ikean Vasen -maljakkoon. Nyt narsissit toivottavat tervetulleiksi kotiin jo kylmässä eteisessä - ja säilyvät siellä pidempään ilahduttamassa meitä työn raskaita raatajia, kun saavumme arkena väsyneinä kotiin. Taustalla peilin kautta näkyy kylmän eteisen vanha helmipaneeli, jonka olen maalannut vaalean harmaalla sekä Kodin Ykkösestä muistaakseni aikoinaan ostamani kattokruunu.



Sain tulppaaneja herraltani pienen avustavan neuvonannon jälkeen... Keltaiset Teema-astiat sopivat kuin nakutettu kevään kattauksiin ja näiden ihanien tulppaanien seuraksi.

Tulppaanit ja narsissit tuovat kevään kotiin sisälle ja kukkaruukkuihin oven pieliin, mutta mikä onkaan ihanampaa kuin lilat krookukset, jotka toivottavasti nousevat taas tänä keväänä kukkapenkistä ylös... Niitä odotellessa; voimia ensi viikon arkeen ja toivottavasti sieltä välistä löytyy aina pieni arjen juhlahetki - kuten auringon pilkahdus pilven raosta, linnun laulua tai kukka piristämässä kotiin tuloa!

Keväinen kattaus, jossa piristysruiskeena vihreä ja keltainen

Ihana sunnuntai takana: rauhallisen aamiaisen ja salitreenin jälkeen ystäväni Helsingistä tuli käymään kahvilla. Mahtava yllätys tähän viikonloppuun; pääsi vaihtamaan kuulumisia pitkästä aikaa ja kattamaan tietenkin pöydän nätiksi. Vierailun jälkeen vaihde jäi päälle, ja herra kultaiseni sai myös osakseen keväisen kattauksen.

Keltaiset ja vihreät kevätastiat pääsivät siis esille, ja ystäväni tuoma ihana kukkakimppu kruunasi kattauksen - lämmin kiitos kukista vielä näin jälkikäteen!

Sunnuntaipäivän piristysruiske: Helsingin ystävän yllätysvierailu kera ihanan kukkakimpun, joka sopi niin mahtavasti kotini väreihin ja tyyliin. Kukkakimppu pääsi maljakkoon, joka toimii tarvittaessa maljakkona ja tarvittaessa vesi- tai viinikarahvina; lahja sekin ystävältä. Kaapin kätköistä löytyi vielä joulun herkkuja; pipareita, pähkinöitä, rusinoita, suklaata ja suklaatryffeleitä, jotka ovat kaikki sulassa sovussa pienessä Iittalan jälkiruokamaljassa. Kotini kevään väri on ehdottomasti vihreä!

Teetä tarjoilin Arabian keltaisista Teema-mukeista, jotka olen saanut lahjaksi sukulaisiltani. Välillä väri jo ehti tympiä, mutta ostettuani nämä Marimekon Puutarhurin parhaat -pöytätabletit, innostuin taas kupeista - ja nyt ne ovat ehdottomasti kevään käytetyimmät astiat! Keltainen ja vihreä rimmaavat hyvin yhteen, kun näitä kahta väriä on tasapainottamassa valkoinen ja musta. Vihreät servetit on ostettu Ikeasta. Ai, niin ihanan keväistä!

Päivällisen laittoa; puukon terotus alkuun ja sitten kalaa perkaamaan. Apuna tässä Fiskarssin hyvät työvälineet ja Marimekon Puutarhurin parhaat -keittiöliina, jonka senkin olen saanut lahjaksi. Ja oli muuten hyvää siikaa!

Päivällinen katettu: valkoisia teemalautasia piristävät vihreät lautasliinat sekä Iittalan Kartio-lasit, ihana kukkakimppu ja punaiset tomaatit kera mozzarellajuuston, punasipulin ja vihreän pestokastikkeen. Joulun alennusmyynneistä ostettu pöytäkynttilä luomassa tunnelmaa, ja jälkiruuaksi hedelmäsalaattia, jota mahtuu paljon Ikeasta ostettuun Blanda-astiaan. Tulee ihan nälkä tätä kirjoitellessa...

Jos teillä on ollut vaikeuksia löytää kauniita pöytätabletteja, suosittelen lämmöllä näitä Marimekon Puutarhurin parhaat -tabletteja; kauan etsin sopivia pöydälleni, enkä aluksi meinannut raskia ostaa näitä. Mutta kerran se kirpaisi, enkä ole päivääkään katunut tätä ostosta; persoonalliset ja tuovat sopivasti väriä ja ilmettä kattaukseen, kun astiat ovat neutraalimmat.

Päivällisen jälkeen kävin vielä auringon laskiessa koiran kanssa lenkillä, joten voi sanoa, että tämä päivä on ollut todella onnistunut. Toivottavasti teilläkin on ollut nautinnollinen viikonloppu - ja olette valmiita taas ensi viikon koitoksiin!

Tänään on karkkipäivä!

Sain viimein eilen siivottua joulun kotoani pois, ja tilalle toin kaikkea kivaa keväistä: kuten tämän vaa'an.

Kuten jo aiemmin on tullut esille, "kattaukseni" ei ole aina tavanomainen; uudenlaiset näkökulmat piristävät. Tänään on karkkipäivä ja laitoin sen kunniaksi herkut esille söpöön, vaaleanpunaiseen keittiövaakaani. Oivallista ja niin suloista...! Kyllä kelpaa 30 ikävuotta ylittäneen naisen nyt lapsettaa ja popsia karkit suuhunsa sekä nauttia tästä ihanasta lauantaista.

Kattaukseen kuten myös sisustukseen on kiva tuoda mukaan myös jotain piristävää ja erilaista. Tämä vaaleanpunainen Typhoon-merkkinen vaaka on erityisesti sitä erilaista tupani sisustuksessa. Todella sympaattinen löytö kirpputorilta, joka toimii punnituksen lisäksi ajoittain myös karkkiastiana, hedelmäkorina ja muulloin vain kauniina koriste-esineenä, jota ei siis tarvitse piilottaa kaappeihin.


Nautitaan herkuista ja kauniista asioista. Suloista lauantaita kaikille!

Hopeinen juhlakattaus

Sain kattaa joulupöydän vanhempien luona jouluaattona... Tongin tovin äidin tablettivalikoimaa ja joulukoristeita. Lautasliinat äiti oli unohtanut ostaa, mutta kauniit hoipeisenväriset Havin kahvipöytään tarkoitetut liinat saivat ajaa niiden virkaa. Ja näiden liinojen perusteella kattaus lähtikin toteutumaan niin, että pyysin äitiäni avaamaan yhden lahjoistani, otin hopeiset kakkupaperit mukaan kattaukseen, etsin hopeista lahjanarua, joulukoristeista valitsin kullanväriset kävyt sekä enkelin ja pöydän päähän asettelin hopeiset pöytäkynttilät. Tulos: yksinkertaista ja kaunista!

 

Jouluaaton kattauksesta sain hopeisen ja juhlavan pienillä ja yksinkertaisilla keinoilla. Tavallisten Ikeasta ostettujen pyöreiden pöytätablettien päälle asettelin hopeiset kakkupaperit, jotka pilkistävät kauniisti valkoisen lautasen alta. Kattaus pysyi harmonisena, kun laitoin "kuin pisteenä I:n päälle" lasit lautasten keskelle ja lasiin Havin lautasliinat. Hopeinen lahjanaru sitoo kattauksen ja pöydälle asetellut kultaiset kävyt toisiinsa. Loppusilauksen kattaukseen antavat kynttilät: kirpputorilta äidille löytämäni valkoiset ja koristeelliset tuikkuasetit sekä pöydän päähän asetetut hopeiset kynttilänjalat. Äitini on säästänyt kaikkea mahdollista monien vuosien varrelta, joten oli hauskaa ideoida kattaus laatikoita penkoen; idea eli koko toteutuksen ajan, joten lopputulos oli yllätys itsellekin!



Juhlavuutta juhlapöytään toi kattauksen lisäksi tietenkin joululaulut, hyvä jouluruoka ja perheen kokoontuminen saman pöydän äärelle. Mutta kyllä nämäkin piristivät mieltä; pöydän päässä kultainen enkeli, ikkunalla roikkuva himmeli sekä ulkona avautuvat kauniit talvimaisemat. Himmeli on muuten puolankalaista käsityötä; ostettu Puolangan keskustassa sijaitsevasta käsityökeskuksesta viime kesänä; valkoiseksi maalattua rautaa himmelin muotoon rakennettuna, jota koristavat "kristallit" ja pienen pienet kynttilät. Todella kaunis; minäkin haluaisin tällaisen!



Kahvipöytään halusin tuoda myös jotain erilaista; glögilaseja voi käyttää hyvin myös kahvitteluun - eikö vain? Tuovat ripauksen juhlavuutta, uutta ja erilaista kattaukseen. Ja lisäksi kupit ovat suuret, joten vie suuremmankin kahvijanon kerralla pois.

Hopeinen kattaus sopii hyvin myös uudenvuoden värimaailmaan, joten voitte hyödyntää ajatuksia kenties jo ensi viikonlopun juhlinnassa?

Kaapit notkuvat vielä joulukarkkeja, mutta tänään aloitin jo hitaan laskun arkeen; aamun riisipuuron jälkeen lumitöitä pihalla, koiran kanssa lenkki, salilla käynti ja bataattilinssikeitto porottelee parhaillaan liedellä. Keiton jälkeen pääseekin taas glögille ja piparille ystävän luo.

Loivaa laskua takaisin arkeen teillekin, ja sitten taas takaisin nousu juhlaan ensi viikon lopulla. On tämä yhtä juhlaa!

Pienet joulujuhlat kera ystävien

Sain viikonloppuna kunnian pitää pikkujoulut pienelle, mutta sitäkin tärkeämmälle ystäväpiirille. Tottakai kaiken piti olla tip-top, ja viimeinen ilta menikin metsästäessä joulukukkaa, joulukuusta ja kynttilöitä koristeluun - ja lauantai tuli pyhitettyä siivoukselle, puunaukselle ja koristelulle. Mutta kannatti; kaikilla oli hauskaa, ja emäntä nautti, kun sai laittaa kotinsa hyvällä syyllä hienoksi!

Valmistelua... Kaiken kiireen keskellä pesin vanhoja oliivipurkkeja etiketeistä puhtaaksi ja kiersin rautalangat purkkien ympärille niin, että sain niistä mainiot lyhdyt pihan puun oksille roikkumaan. Hyvin ekologista ja halpaa. Kun teet näitä paljon puun oksille roikkumaan, on tulos aina vain parempi.

Ulkona lyhdyt toivottivat vieraat tervetulleiksi. Vasemmalla jäälyhty, joita tein useampia pihalle kakkumuotista. Pakkaset pääsivät hiipumaan kesken lyhtyjen jäädyttämisen, joten loput lyhdyt jäädytin pakastimessa... Oven juuressa punainen lyhty toi jouluista tunnelmaa. Oikealla askartelemani lasipurkkilyhdyt koristavat pihan puun oksia. Ja huomaa: täällä Turussa todella on tällä hetkellä paljon lunta, mikä oli piste I:n päälle pikkujoulun viettoon. Toivottavasti lumi säilyy jouluun asti!

Tällaisen joulukuusen löysimme pitkän metsästyksen jälkeen  lopulta Kodin Ykkösestä. Lajiketta en tiedä, mutta kesäkukkana sen ostimme ja sopii kassaneidin mukaan hyvin sisäolosuhteisiin. Juuri sopiva pieneen kotiini, johon en valitettavasti oikeaa joulukuusta saa sopimaan - tai ehkä se on järjestelykysymys. Joulukuusi sai paikan keittiötasolta vanhasta padasta. Kuusen koristelin valkoisin lumihiutalein ja juureen laitoin kauniita valkoisia joulupalloja. Mustan padan ilme keveni, kun kietaisin sen ympärille hennon valkoisen lahjanauhan rusetin kera.

Otoksia ruokapöydästä ja keittiön tasolta, joka notkui ihania siskoni laittamia herkkuja. Ylävasemmalla todella ihana löytö Plantagenista: kultakimaltein koristeltu valkoinen joulutähti, joka sopii niin hyvin kotiini. Olin hymystä soikeana, kun tein tämän ihanan löydön usean kaupoissa vietetyn tunnin jälkeen! Ylävasemmalla patonkikori on koristeltu muutamalla paperikarkilla. Alavasemmalla vanha mandariinikori on saanut uuden tehtävän hedelmäkulhona. Alhaalla keskellä viime hetkellä paistetut piparit, jotka aseteltiin kakkuvuokaan. Tässä siis jälleen ideoita ruokien asetteluun; kattilat, vanhat laatikot ja kakkuvuoat ovat mm. mainioita ruokien esillelaittoon - ja luovat persoonallista ilmettä, kun kaikki ei ole samaa mallia ja väriä! Alhaalla oikealla ote pöydän kattauksesta, joka oli koristeltu pitsiliinalla, kullahohtoisella joulutähdellä, kynttilöillä, piparimuoteilla ja vihreillä kuulilla - rento, persoonallinen, mutta silti kaunis kattaus - eikö?

Tässä siis jälleen uusia vinkkejä teillekin joulun laittoon. Toivottavasti stressi ei paina, ja jos painaa, yritä hellittää hetkeksi; joulun tarkoitushan on nauttia ja iloita!  

Joulukattaus kera piparimuottien, juuttikankaan ja punaisten omenien

Työpaikallani oli viikonloppuna pikkujoulut, ja toimistomme kahvihuoneesta kuoriutui jälleen kerran kaunis juhlapaikka, kun työtoverini pääsi toteuttamaan itseään. Seuraavassa muutamia otoksia kauniista kattauksesta.

Kattauksen perustana olivat punainen pöytäliina, valkoiset lautaset ja läpinäkyvät lasit. Lautasliinojen kera kattaus toki olisi ollut jo jouluinen, mutta työtoverini ei tyytynyt tähän ja hyvä näin! Säkkikangas, punaiset tuikkukynttilät, omenat, piparit ja piparimuotit toivat mukanaan kotoisen ja jouluisen tunnelman. Lautasliinoja piristivät lisäksi katajan oksat, ja koristelusta sai napata itselleen jälkiruokaa, jos joulutortun jälkeen vielä mahan pohja sen sulatti. Suloista, eikö?



Juhlien alettua valoja vähennettiin ja istuuduttiin pöydän ääreen kynttilän valossa. Tunnelmallinen ja erittäin hauska pikkujoulu - kiitokset näistä kaikille osallistujille. Ja kiitos myös työtoverilleni, joka antoi luvan jakaa kattausideat teidän kanssanne.


Iloista pikkujouluaikaa kaikille - ja toivottavasti joku teistä löysi täältä ideoita joulupöytien kattaukseen!