Kuva menneisyydestä

Siirsin eilen kuvia muistitikulle, josta löysin vanhoja kuvia. Tämän aikaiset kuvat luulin jo hävittäneeni kokonaan, ja siksi tulikin niin outo olo; osin haikea, osin niin vain todella onnellinen. Kuvat olivat ensimmäisestä omistusasunnostani, ensimmäisestä oikeasta omasta kodistani keväältä 2007. Se oli kaunis koti se, 50-luvun kerrostalo-asunto, avara, puulattiat ja ikkunoita kolmeen ilmansuuntaan. Netti tökkii niin pahasti, etten jaksanut siirtää kuin tämän yhden kuvan tänne muistiksi. Jos joskus nimittäin käy niin, että nämäkin kuvat häviävät - löytyy yksi niistä sitten ainakin netistä.

Paljon on muuttunut sisustusmaku, mutta huomasin, että tässä kuvassa lähes kaikki sisustuselementit ovat jatkaneet kulkuaan myös seuraaviin koteihin. Paitsi että kukat onnistuin yhtä lukuun ottamatta (oli äidin hoidossa) tappamaan entisessä puukodissani kylmyyteen... Sohvasta luovun vasta muutamia viikkoja sitten, matto on nykyään pikkutaaperon huoneessa ja kattovalaisin uudessa prinsessojen vessassa, lipasto makkarissa ja iso kukka puolestaan ruokailuhuoneen nurkassa. Vihreää seinää en kyllä enää ottaisi missään nimessä vastaan - mutta silloin se oli hieno, ja tykkäsin - ja onhan se tässä kuvassakin ihan persoonallinen ja kiva.

Näihin tunnelmiin jätän tämän jutun, ja yritän saada asioita kotona eteenpäin. Muistutan nyt myös samalla joulutähtiarvonnasta, joka päättyy perjantai-iltana klo 24. Linkki arvontaan sivun oikeassa laidassa. Muistahan osallistua ja olen kovin iloinen myös arvonnan linkityksistä blogeissa.

Reipasta alkavaa viikkoa myös sinulle!

Terveisiä Kallion värikkäästä kodista



Terveisiä täältä veikeästä ystäväni kodista. Ollaan lähdössä huomenna ystävämme häihin, ja nyt jänskätään täällä, mitä kaikkea meidän pitäisi huomenna tietää ja tehdä. Se nyt ainakin selvisi, että minun pitää herätä huomenna klo 4.45, jotta ehdin aamulennolle... Huh-huijaa! Kuva ystäväni keittiön laatikosta; niin kaunis näkymä, että tämä oli pakko jakaa myös teille! Täällä on jokaisella jauholle omanlainen purkki - ja purkkien sisällölle on muuten lista, josta voi paikantaa jauhon sijainnin, jos ei sitä heti muista.



Seinillä killuu kaikkea nostalgista; mm. tämä Rovaniemi-kortti sekä "Käytä sinäkin kalkkisalpietaria!"-juliste.



Pulpetti huoneen nurkassa uudessa toimessaan; keittiöntasona. Kirpputorilta ovat löytyneet myös nämä suloiset punaiset tuolit, joissa on muuten tosi hyvä istua.

Käytiin kaupassa, ja voi; näin tämän karkkipussin, enkä voinut vastustaa kiusausta! Toki tykkään Marianne-karkeista, mutta oli tämä pussi niin suloinen, että ulkoasun takia minä hölmö tämän ostin. Ruisleipää, mandariineja sekä Marianne-karkkeja siis iltapalaksi - ja sen jälkeen nukkumaan - tai sitten jännitän koko yön, heräänkö aamuherätykseen ja mitä ihmettä teen Torniossa koko päivän yksin ennen kuin tytöt tulevat perässä...

Mummolassa

Lapsuuden kodistani tuli mummola vuosi sitten syksyllä. Siskoni osti mummolaan ovikyltin; mummola - ja ukkikin asuu täällä. Heh, kerrankin me naiset olemme saaneet ylivallan, kun ei puhutakaan ukkilasta! Mummo ja ukki kantoivat ensimmäiselle lapsenlapselleen minulle aikoinaan ostamansa vaunut ullakolta sisälle - ja siellä suloinen kummityttöni nukkuu täällä päiväunia. Ja on kyllä tunnelmaa + hiki otsassa, kun näiden kanssa lähtee kävelylle peltoteille...

Heräsin tänään - siis lauantai-aamuna klo 5.35 herätyskelloon; piti tulla tänne mummolaan koiravahdiksi. Kello lähestyi vasta kahdeksaa, enkä tiennyt, miten enää pyöritellä peukaloita, joten näpsäsin muutamia kuvia harjoitellen samalla uuden kameran käyttöä. Tästä kuvasta minä tykkään - myös siksi, että tässä kuvassa on sisällä suloinen kuva; minä ja pikkusiskoni vuonna 1985. Mummolan makuuhuone nuortui muutama vuosi sitten, kun pistettiin tapetit ja tekstiilit uusiksi; ja hienohan tästä tuli!

Makuuhuoneen sänky on vanha; muistan sen olleen aina - ja vieläkin se on hieno. Hyvä esimerkki siitä, että hyvään kannattaa satsata! Sängyn päällä viininpunainen täkki ja Indiskasta ostetut koristetyynyt.

Makuuhuoneen, kuten koko muunkin talon kattopaneelit olivat aiemmin puunväriset. Remontin yhteydessä katot maalattiin, ja jo tuli valoa sekä avaruutta. Ja makuuhuoneen kattoon ostettiin vielä kristallinen plafondi - aika makea tuo värileikki, jonka se saa katossa aikaiseksi - vai mitä?

Täällä oli ennen aivan mahdottomasti kuvia jos jonkinlaisisa kehyksissä, ja lopulta äiti / mummo päätti siirtää kaikki komeroon keräämästä pölyä. Sen jälkeen on lipaston nurkille ja seinille tullut kuitenkin muutamia kuvia. Ostin äidille kirpparilta vuosi sitten tällaiset kehykset, ja etsin kehyksiin mielestäni hauskat kuvat minusta ja sisarestani pienenä - näissä itse otetuissa kuvissa on mielestäni paljon enemmän elämän tuntua kuin valokuvaamossa otetuissa. Jo tässä vaiheessa taisi olla ilmiselvää, että tykkään puutarhasta. Ja remontoimisesta sain myös esimakua ensimmäisinä elinvuosinani, kun istuin sitterissä samalla kun äiti maalasi ja tapetoi uuden talomme seiniä. Siitä se sitten varmaan lähti!

Mummolan uusi kristallikruunu valaisee olohuonetta todella kauniisti. Mistähän tämä ostettiinkaan... Olikohan tämäkin Kodin Anttilasta..?

Mummo on kova tekemään käsitöitä; virkkuutyöt ja villasukat lienevät hänen bravuureitaan. Ja pitäähän mummolassa keinutuoli olla, vaikkei sovi sitten yhtään muuhun värimaailmaan. Olen kyllä yrittänyt ehdottaa, että tämän voisi hioa ja lakata tummemmalla sävyllä, mutta kaikkea en saa täällä kuitenkaan läpi - vaikka aika paljon kai olen täällä vaikuttanut, mistä äiti on varmasti kiitollinen. Meillä on siskon kanssa työjako; sisko auttaa äidin vaatteiden ostossa ja minä autan sisustuksessa. + sisko auttaa myös minua vaateostoksissa; olen huomannut perinneeni tässä äitini laiskuuden - tai pihyyden... Mutta tänään me mennään kaupungille, ja tavoitteena on ostaa mulle kivoja työvaatteita. Kivaa siskosten yhteistä kikatteluaikaa siis tiedossa!

Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

Tyylikäs yhdistelmä uutta ja vanhaa...

Nyt pääsette tutustumaan jälleen yhteen kauniiseen kotiin, jossa mukavasti pieniä ripauksia vanhaa uuden ja modernin rinnalla. Koti sijaitsee aivan mahtavalla paikalla joen varrella; täällä saunottiin, syötiin ja puhuttiin tyttöjen juttuja eräänä kauniina kesäiltana. Ja seuraavana päivänä käytiin Rompemarkkinoilla, joissa olisi riittänyt vaikka mitä ostettavaa uuteen kotiin - mutta kun ei ollut rahaa (unohdin oikeasti koko lompakon matkasta...) - eikä peräkärryäkään liioin, sain vain suunnitella ensi vuotta, jolloin varmasti haluan tulla paikalle kera suuren peräkärryn, miehen ja rahapussin. 

Kiitos emännälle mukavasta illasta, yöstä ja päivästä - ja luvasta saada jakaa hauskat ideat blogini lukijoiden kanssa!

Tämä koti sijaitsee joen varrella, ja tässä on näkymä patiolta! Patiolle oli askarreltu "kattokruunu" kimaltelevine kristalleineen sekä ruostuneine sydämineen + taustalla näkyvät vanhat viljasiilot ja joki = eikö olekin niin soma yhdistelmä? Täällä kelpasi viettää kesäistä tyttöjen iltaa.



Ja mikä mainio idea; lapset ovat kasvaneet jo kiikkuiästä, joten nyt äidillä ja isällä - ja miksei lapsillakin - on hyvä paikka, jos rentoutua - rinnatusten - eikä edes tarvitse tapella, kumpi pääsee riipputuoliin, kun kummallekin on omansa! Pylväisiin on istutettu villiviiniä; miettikää vain, kuinka hieno tästä tulee, kun puuosat ovat villiviinin peitossa...!

Tässä hyvä esimerkki, kuinka vanha ja uusi kohtaavat; peili on tehty vanhoista laudoista - ja peilin rinnalla seisoo moderni pöytätaso, johon voi pistää vaikka käsilaukun kotiin päästyään. Yksinkertaista ja kaunista.

Kodissa on sopivasti pieniä yksityiskohtia, ja tässä yksi hieno esimerkki. Juuri se Mari-skooli, jota ihailen ja vanha puuhevonen - ja lasissa kiviä (vai lasia?). Ja kirjatkin sopivat kaikessa rentoudessaan tähän sommitelmaan.




Uusi pöytä, mutta vanhan ajan tunnelmaa tuo virkattu pöytäliina. Ja salaattikin varsin houkutteleva tässä kokonaisuudessa...? Kyllä tyttöjen kelpasi lähteä tässä pöydässä vietettyjen tuntien jälkeen vähän tanssahtamaan.

Tässä tämä tarina kaunis; nyt iltalenkille ja sohvalle odottamaan huomista; mitä kaikkea kivaa sitä ehtiikään taas tehdä ;)

Viimeiset kuvat pikkukodistani

Erilaisia koteja -sarjaan pääsi nyt lopulta oma pikkukotini, josta tehdään kaupat kahden viikon päästä. Uusi asukas on innoissaan kertonut työkavereilleen uudesta kodistaan, ja haluaisi nyt näyttää kuvia asunnosta työkavereilleen. Ja minä haluan tallentaa nämä viimeiset kuvat, jotka otin myyntiä varten, myös tänne sisustuskirjaani - muistoksi haikein mielin... Eli tässä siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tervetuloa siis työkaverit sisustuskirjani sivuille!



Kuva alakerran tuvasta. Valoa riittää, ja pienistä neliöistään huolimatta tehokas pakkaus!



Kuva keittiöstä, jossa kaikki on varmasti yhden askeleen päässä; tässäkin siis tehokasta tilankäyttöä kerrassaan..!



Ja toinen kuva keittiöstä. Tässä kokkaillessa voi seurustella mukavasti sohvalla lököilevän miehen kanssa - esimerkiksi. Ja tietenkin vieraiden. Kaikki on siis lähellä.



Kuva pesuhuoneesta, jossa on luksusta mutta myös säilytystilaa kaiken maailman purnukoille.



Toinen kuva pesuhuoneesta. Kultakehykset ja vanha kommuutti pesualtaan tasona..



Kuva yläkerran makuuhuoneesta ja taustalla näkyy pukeutumishuone. Yläkerta on todella valoista kattoikkunan ansiosta.



Toinen kuva yläkerran makuuhuoneesta. Hormi on näkyvillä, ja koukerotapetit tuovat ihanaa arjen luksusta huoneeseen. Alakerran tapetit tulivat muistaakseni Kanadasta; nämä vain Keski-Euroopasta. Vaativa maku...?



Ja kolmas kuva makuuhuoneesta. Matalaan tilaan mahtuu hyvin nukkumaan, vaikka pitkälle miehelle sängyn petaaminen ei kuulemma ole herkkua. "Vanhoille" lukijoille: minulla on uusi tilkkutäkki, jonka ostin Tallinnasta. Käsin tehty ja maksoi vain 160 euroa! Arvostan käsityötä, mutta nykyään ei vain itse ehdi niitä tekemään. Hyvä vaihtoehto siis ostaa muiden tekemiä?!



Pukeutumishuone, jossa hyllytilaa riittää useamman kymmenen metrin verran + kolme vaatetankoa päällekkäin. Tätä huonetta jää hirveä ikävä; uutta saa varmasti odottaa ainakin vuoden verran - ja saa nähdä saako tällaista luksusta edes sovitettua uuteen kotiin.. Saa nähdä!



Kuva eteisestä. Tämänkin remontti täynnä muistoja hassuja...



Eteisen vanha puuovi. Tässä oli jonkin verran työstämistä; kakanruskeasta punaiseksi. Tunteja ei kannata enää näin jälkikäteen laskeakaan?!



Ja kuva sisäeteisestä. Marilyn tuo asennetta tähän huoneeseen - vai mitä? Täällä vanhat lattialankut ovat säilyneet ja maalattu harmaalla lattiamaalilla.



Ja kuva eteisen komerosta. Söpö pieni yksityiskohta ja samalla käytännöllinen; tänne takit saa nopsasti piiloon.



Ja lopuksi kaksi kuvaa ulkoa. Pihankin ehdin pistää kuntoon näiden vuosian aikana. Ennen tässä oli pelkkää hiekkakenttää; nyt on kaikkea vihreää + penkki, jonka paikkaa varmasti ihmetellään uuden kodin "pihassa".



Ja tässä toinen kuva pihasta, ns. takapihalta. Tässä olen viettänyt muutamat etätyöpäivät läppärin ja karttojen kanssa + nauttinut keskipäivän helteillä jätskit kera kahvin..

Tässä nämä kuvat sitten olivat... Sisustuskirjan rintamalla ollut hiljaista, sillä kaikki energia mennyt näihin asuntojuttuihin + uusien työtehtävien myötä olen ollut varsin loppu... Mutta onneksi viikonloput on keksitty, ja pääsee välillä hengähtämään. Mukavaa viikonloppua itse kukaisellekin!

Vanha värssy "huussin" ovessa

Tavallinen valkoinen ovi ja talven hämärässä en edes huomannut tässä mitään erikoista. Eilen ystäväni luona kyläillessä huomasin kuitenkin sen; hauskan vanhan värssyn kirjoitettuna vessan oveen hopeisella tussilla niin, että kaikista kulmista ja kaikessa valaistuksessa tätä ei todella huomaakaan. Mutta nyt huomasin, ja ovesta luin:

"Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki, ei helpotusta aikaansaa, ken itse sit ei hanki. Vaan usein pääsee vaivastaan, kun hetken viettää täällä. Kas yksinäistä helpottaa, kun istuu tyhjän päällä."

Värssy luki aikoinaan ystäväni isoäidin huussin ovessa, ja pikkutyttönä hän oli lukenut värssyä: "Ken vaimojansa vaikertaa, on vaimojensa vanki. ..." ... Kyllä pikkutyttöä on aivopesty! 

Hauska ja halpa niksi piristämään kotia, ja näin toteutettuna teksti ei hyppää silmille ja hallitse tilaa - mutta tuo siihen kuitenkin hauskan ripauksen huumoria ja tässä tapauksessa myös mukavan muiston lapsuudesta.

Maanläheinen koti järven rannalla

Ystäväpariskunta on tehnyt hienot asuntokaupat; pieni, mutta toimiva kerrostaloasunto järven rannalla maan tasossa. Terassi, josta pääsee hilpaisemaan suoraan vaikka järveen uimaan. Isot ikkunat etelän suuntaan. Sauna. Ja makuuhuoneesta ovi suoraan kylpyhuoneeseen. Nyt vielä haudutellaan, miten asuntoa halutaan remontoida, mutta pienet yksityiskohdat kertovat jo suunnan; maanläheiseen ja yksinkertaiseen suuntaan.

Mikä on ihaninta, kun astut eteiseen; näet valon ja näkymä on avara. Tässä asunnossa tämä toteutuu mahtavasti; suoraan edestä avautuu näkymä keittiöön, ja keittiön ikkunasta valo kajastaa eteiseen asti. Pallolamput tuovat käytävämäiseen tilaan pyöreyttä ja pehmeyttä. Ikean Nandor-tuolit sopivat hyvin tähän ruskean sävyiseen kotiin, ja verkkomaiset istuimet tuovat ilmavuutta pieneen keittiösoppeen.

Sisustus on vielä alkutekijöissään, mutta näistä pienistä yksityiskohdista näkee, mihin suuntaan sitä varmasti lähdetään toteuttamaan; maanläheiseen ja yksinkertaiseen. Ikean ruskea Böja-lattiavalaisin luo emännän mukaan enemmän tunnelmaa kuin valaisee; mutta sisustuksessa tarvitaan myös näitä tunnelman luojia. Yksinkertaiset paneliverhot on teetetty sopivaksi juuri tähän tilaan; verhot pehmentävät tilaa, mutta kuultavuutensa ansiosta eivät kuitenkaan pimennä kotia. Olohuoneen kattoa koristaa Ikean PS Maskros -valaisin. Suunnitteilla on olohuoneessa yhden seinän maalaaminen tummemmaksi, jolloin myös valaisin pääsee paremmin oikeuksiinsa. Kahvit emäntä tarjosi hienoista Tonfisk-merkkisistä kahvikupeista, jotka istuivat kuin nakutettu kodin värimaailmaan. Tonfiskin tuotteiden jälleenmyyjät löydät tästä linkistä.

Kiitos isäntäväelle, kun sain jakaa kuvat blogini lukijoiden kanssa. Tästä kodista tulee varmasti valloittava, kun seiniin saadaan vähän lisää väriä ja kalusteet kohdilleen. Suunnitelmissa on mm. sähkötakka isännän toiveesta sekä lukunurkkaus emännän toivosta. Remontti-intoa ja mukavia hetkiä siis uuteen suloiseen kotiin! Ehkä pääsen näyttämään myöhemmin teille lukijoille lopputuloksen?!

Elämisen jälkeä ja kauniita yksityiskohtia

Sunnuntaipäivä oli Turussa mitä aurinkoisin - ja vielä aurinkoisammaksi siitä teki sen, että pääsin ottamaan kuvia noin 100 vuotta vanhasta puutaloasunnosta, jossa kaverini ja blogini lukija asuu.

Asunto ei ole kuin sisustuslehdestä; ei, se on parempi! Asunto ei ole vain sisustusta, vaan se on ajan myötä omistajien sydämellä ja kauniilla sisustussilmällä rakentunut koti; kodissa on vanhaa ja uutta, se on käytännöllinen sekä kotoisa, ja monilla kalusteilla on hauska tarina takanaan. Täällä elellään mukavasti, mutta samalla kauniiden yksityiskohtien keskellä.

Varoitus: Tästä blogijutustani tulee pitkä, sillä kyläilykohteesta löytyi todella paljon kuvattavaa ja paljon ideoita teillekin jaettavaksi...

Sunnuntain auringon säteet pääsivät kauniisti sisälle ulkoeteisen ikkunoista, joihin jää oli tehnyt omat taideteoksensa. Hieno vastaanotto tähän suloiseen kotiin! Ikkunalautoja koristavat lyhdyt, vanha pata sekä kaunis oksa punaisin marjoin muistuttamassa joulun tulosta.

Edelliseen lisättynä nämä ihanat yksityiskohdat eteisessä luovat kotoisan vastaanoton. Kylmäeteisessä (ylin kuva) ns. turha tila oli hyödynnetty hyvin rakentamalla ikkunan alle taso, jonka alle emäntä oli laittanut kesäkauden tavaroita, jotka soma itse ommeltu verho piilottaa hyvin sisäänsä. Muutenkin eteisen tila oli hyödynnetty kauniisti; mm. koukut ovissa ja liitutaulun alla toimivat hyvinä laukun paikkoina. Alhaalla keskellä on mökiltä haettu vanha hattuhylly, joka on maalin ja vanhan harjan varren kanssa duunattu uuteen upeaan olomuotoon. Huomaa tosiaan hauska yksityiskohta; esimerkiksi harjan varresta kera vanhan köyden palan saa kauniin ja erilaisen säilytyspaikan takeille!

Tämä kylpyhuone on omaa luokkaansa: iso kylpyamme, josta voi katsella ulos luontoon; nyt ikkunasta näkyi ketun jäljet lumella. Pesuaineet on aseteltu kauniiseen koriin ja ikkunalaudalle - ja päätukikin on saanut oivallisen paikan kukkamaljakon päältä; aivan kuin luotu siihen! Kylpyhuoneen vaaleaa väritystä piristää tumma puutaso sekä peilinkehys ja muut pienet yksityiskohdat sekä vihreä väri tekstiileissä. Ja pitäähän kotikylpylässä kynttilät olla, ja täällä ne ovat hauskassa pullotelineessä esillä.

Tässä pieniä hauskoja yksityiskohtia asunnossa käytetyistä rakennusmateriaaleista ja -valinnoista. Yläkerran makuuhuoneen vino seinä on hyödynnetty laittamalla seinän pituudelle uudet kaapit kiiltävin ovin, jotka luovat oivan kontrastin tummien kattoparrujen vierellä. Portaiden kaiteet on kauniisti uurretut, ja piste I:n päälle on kuvassa, jossa portaat päättyvät; kaunista jälkeä. Yläkerran vessassa on käytetty vanhan tyylistä boordia. Huomaa kuinka pieni asia voi luoda paljon: neliönmuotoiset laatat on boordin alapuolella aseteltu erilailla kuin boordin yläpuolella! Ja viimeisenä oikealla kuva yläkerran makuuhuoneesta, jonka yhtä seinää piristää vahvan kuvion omaava tapetti, jonka punaista sävyä sängyn petivaatteet jatkavat. Näillä värivalinnoilla makuuhuoneesta on luotu intiimi ja kotoisa - ja niin sopiva näin joulun aikaan kuvattavaksi!

Olohuone on tässä kodissa täynnä ihania yksityiskohtia. Sohvapöytä jäljittelee vanhoja lankkulautoja, mutta on ostettu Kodin Ykkäsestä. Pöydän alla korissa joukko villasukkia, joista vieraskin saa pukea parin jalkoihinsa, kun ja jos varpaita alkaa paleltaa puutalon kylmillä lattioilla. Rosmariini on kuin joulupuu; tuotu talvehtimaan sisälle kylmäeteisestä, ja muutamin joulukoristein siitä on saatu kaunis yksityiskohta joulukotiin. Vanhan senkin päällä kasvaa kauniisti myös posliinikukka, josta saan kuulemma keväällä istukkaan omaan kotiini. Ikkunalaudat on tässä kodissa hyödynnetty kauniisti: tällä ikkunalla vanhat maitotönikät toimivat paitsi koristeena, myös säilytyspaikkana.

Olohuoneen helmi on ilman muuta vanha kakluuni: pitsikoristein ja lämpöä luoden se luo ihanan kotoista tunnelmaa olohuoneeseen. Kakluunin edessä vanha penkki on paitsi kaunis, myös käytännöllinen takkaa sytytellessä. Sohva on varta vasten asetettu niin, että siinä loikoillessa voi lämmitellä jalkojaan takan lämmössä. Halot on aseteltu kauniiseen valkoiseen koriin; näin halotkin ovat kuin sisustusta!



Vanha tikas, joka muuttuu myös penkiksi, on ostettu huutokaupasta monta vuotta sitten - ja nyt tässä kodissa se sai arvoisensa tehtävän. Korkeassa huoneessa näiden tikkaiden avulla pääsee korkeimpiin kaappeihin ja hormin luukuille. Mainio löytö, eikö?



Keittiö puuhellan ja vanhan pöytäkaluston kera on varmasti tämän talon sydän. Lämpöistä tunnelmaa luo paitsi puuhella, myös pienet yksityiskohdat; vanhat padat, astiat, kalusteet ja säilytysrasiat sekä lattiaa peittävä räsymatto. Joulun tulo näkyy kodissa täälläkin; pöydälla adventtikynttelikkö ja pirteät punaiset pöytätabletit.

Talven tuntua, mutta silti lämpöinen fiilis syntyy tässä kodissa etenkin tekstiilein. Työpöydän tuolin päällinen on niin pehmeä, että tämähän suorastaan houkuttelee työn tekoon - varsinkin kun näet samalla ulos talven maisemiin. Huomaa, että työpöytänä toimii vanha pulpetti! Virkkuukoukussa-matto lämmittää paksuudellaan ja romanttisella olomuodollaan lattialla kävelijää, ja nojatuolia pehmentää lampaan talja. Näihin ihaniin turkulaisiin ja käsinvirkattuihin pitsimattoihin pääset tutustumaan ja tilaamaan tästä (hinta vaihtelee koon mukaan 60 € - 320 €). Olohuoneen pöydän reunalle on asetettu valmiiksi lasin aluset; tähän glögilasit, villasukat jalkaan, takkaan tuli - ja voin kuvitella: tämä pariskunta nauttii varmasti täällä olostaan myös talven kirpeinä pakkaspäivinä!

Olen todella kiitollinen, että pääsin jakamaan nämä kaikki ihanat yksityiskohdat teidän lukijoitteni kanssa. Kiitos siis ystävälleni! Erilaiset kodit ovat olleet tähän asti luetuimpia juttujani, joten toivottavasti tämä juttu innostaa myös uusia lukijoita sivuilleni.

Puristin teille kaksi juttua samalle päivälle, sillä viikonloppu näyttää kiireiselle kera siivousten ja jouluostosten. Ajatuksena oli kyllä siivouksen lomassa laittaa teille muutama uusi löytö sivuilleni, mutta katsotaan miten käy. Pistäkäähän kommentteja, jos haluatte mukaan arpajaisten voitonjakoon! Ja muutenkin: olen kaikista kommenteistanne ja juttuvinkkivihjeistä kovin onnellinen!

Nyt työpäivän, ystävän kanssa vietetyn kävelylenkin, kummitytön paijauksen ja kahden blogijutun loppuunsaattamisen jälkeen olen varmaan ansainnut päästä iltapalalle ja aikaisin nukkumaan.

Heihei, ja kirjoitellaan taas!

Ronski moderni kohtaa vanhan ja perinteisen

Sain luvan ottaa muutaman kuvan kodista, jossa osin ronskikin moderni kohtaa oivallisesti maaseuturomantiikan. Vaikka yhdistelmä kuulostaakin hurjalle, on lopputulos mahtavan persoonallinen. Tässä siis koti, jossa lehmät, seeprat ja mustat nahkasohvat elävät sulassa sovussa.

Olohuoneen monet kasvot: 1. Vanha nojatuoli Marimekon Kaivo-kankaasta tehdyn verhon edessä; tästä vinkkelistä katsottuna ollaan kuin 50-luvulla. 2. Seepraa, trakkipuita sekä mustia sävyjä; hyvinkin moderneja sisustuselementtejä, mutta vanha maitotönikkä sekä musta arkku tuovat myös mennyttä aikaa modernin lomaan. Huomatkaa, kuinka valkoinenkin tiiliseinä pehmenee, kun seinälle on ripustettu Ikeasta ostettu kangastaulu ja edessä on muutama huonekasvi. 3. Tätä puolta huonetta hallitsevat modernit elementit: musta nahkasohva sekä hauskat tyynyt, joista liila tyyny tuo piristävän säväyksen värimaailmaan. Tyynyjen hapsuinen materiaali pehmentää muuten varsin kylmän oloista mustaa nahkasohvaa. Toisella puolella huonetta oleva tiiliseinä ikäänkuin jatkuu myös tällä puolella huonetta tapetin muotojen kautta. Tapetti yhdistää näin huoneen seinät toisiinsa, mutta luo mukavaa vaihtelua erisuuntaisilla suorakulmaisilla muodoilla sekä harmaan eri sävyillä.



Otin kuvan eteisen seinistä, sillä ne ovat kaikessa erilaisuudessaan mainostamisen arvoiset: tylsähköä peessin väristä tapettia on piristetty sen alareunassa mustalla tapettikaistaleella. Paitsi että tämä tosiaan piristää seinää ja on kaunis, on se myös käytännöllinen; pienet kuraroiskeet eteisen seinillä eivät näy heti, joten tätä tapetointivinkkiä voi suositella etenkin lapsi- ja koiraperheiden koteihin! Musta kaistale yhdistää hyvin myös eteisen ja olohuoneen värimaailmat toisiinsa luoden huoneiden välille jatkuvuutta.

 

Otteita persoonallisen sisustuksen yksityiskohdista: 1. Ulkona tallilyhty luo maaseutumaisen tunnelman ja toivottaa vieraat tervetulleiksi. 2. Moderni valaisin ja vanha maitotönikkä: sama värimaailma yhdistää nämä oivallisesti toisiinsa. Tällaiset valaisimet ovat parhaita juuri sohvan reunalla huoneen nurkassa: valoa voi kohdistaa sohvalla lukuun, mutta myös tunnelmallisesti seinille tilanteen mukaan. Kun nurkat on valaistu, näyttää huone myös suuremmalle. Kannattaa kokeilla! 3. Keittiössä on vanhan maatalon malliin kerätty lautasia seinälle. Kuvassa mm. Marimekon hieno Kevätjuhla-kuvioinen lautanen, joka muistuttaa hyvin asunnon emäntää ympäröivästä maaseudusta. 4. Vanha iso pottukattila, jossa ripauksena pääkallopyyhe reunalla roikkumassa! Ronskia maaseuturomantiikkaa - eikö? 4. Unten maille vasikoiden juostessa iloisesti kesälaitumille, eikä päiväpeitettä tarvita, kun lakanat ovat näin hienot ja itsessään! Esimerkiksi Finnish Desing Shop myy näitä (pussilakana + tyyny -setti) hintaan 77 euroa, ja lakanoita saa myös pirteän vihreän värisinä. Tällaiset Marimekon Kevätjuhla-pussilakanat haluan minäkin. Oivallinen lahjavinkki - äiti!

Tässä siis oivallinen esimerkki, että ronsin modernia voi hyvin yhdistää vanhaan ja maaseutumaiseen tyyliin - ja näin sisustuksesta itse asiassa tulee huomattavasti eläväisempi ja persoonallisempi. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa sisustuksen yhdistävä tekijä, mikä tässä kodissa oli pääosin musta väri, joka toistui matoissa, tekstiileissä, seinissä sekä kalusteissa sopivin määrin.

Kiitos emännälle erittäin hauskoista kesteistä ja luvasta jakaa sisustusvinkit blogini lukijoiden kanssa!