Räsymatto portaikkoon

Räsymatot portaikossa ovat ihastuttaneet vieraita - ja ihmetyttäneet; miten nämä on saatu tähän kiinni. Senpä takia ajattelin postata tästä oivalluksesta myös teille, jos joku teistä saa tästä vinkin portaiden sisustamiseen. Kaunistavat portaita, mutta myös lämmittävät varpaita ja suojaavat portaita kulumiselta. Esimerkiksi tämä meidän karvainen riiviö saa kynsillään portaissa paljon aikaan, kun ravaa niitä eestaas...

Kävin kaiken maailman mattoliikkeet läpi etsiessäni mattoja portaisiin, eikä oikein napannut; käytävä- ja porrasmatot, joita tarjosivat, olivat niin moderneja tähän taloon. Sitten KodinAnttilassa, kun olin sielläkin käynyt käytävämatot läpi, osui silmät näihin räsymattoihin. Mietin kaksi kertaa, soitin miehelle, ja päätin siinä samassa rytäkässä ostaa matot. Mikä voittaja-olo minulla olikaan, kun olin selättänyt modernit matot ja saanut nämä kaunokaiset!

Sitten etsimään porrasmattojen pidikkeitä. Entisessä asunnossani sellaiset oli, mutta miten vaikea niitä olikaan kaupoista löytää. K-raudassakaan eivät edes ymmärtäneet, mitä tarkoitin. Yhdestä mattoliikkeestä olisin ne saanut tilaamalla, mutta mikä hinta...?!

En maksanut, vaan kävelin rautakauppaan mieheni kanssa, enkä kysynyt keneltäkään myyjältä apua, koska eivät ilmeisesti ymmärtäneet, kuinka helposti toteutettavasta mekanismista oli kyse.

Ostettiin rautatankoa ja silmuruuveja. Mies sahasi tangot sopivan mittaisiksi ja sitten silmuruuvit portaisiin kiinni - ja se oli siinä. Tuli noin 75 % halvemmaksi kuin ne valmiit mekanismit, joita mattokaupoissa olisi ollut tarjolla.

Olen nähnyt, että jotkut laittavat matot silmuruuvien väliin. Minusta kauniimpi vaihtoehto oli pujottaa silmuruuvit räsymaton läpi, jolloin matto on leveämmin portaissa eikä rautaputki näy niin selvästi - ja leveämpiä (meillä 80 cm) mattoja on myös huomattavasti helpompi löytää kuin sellaisia kapeita versioita.

Tässä tämä tarina kaunis; toivottavasti oli jollekin hyötyä :)

Täällä Turussa paistaa aurinko aivan mahdottoman kauniisti. Kerran jo käytiin ulkona tytön kanssa apteekki- ja ruokakauppa-asioilla, minkä jälkeen äidille lupautui tilaisuus maalata kellarin holveja muutama tunti tytön nukkuessa vaunuissa. Nyt jos sitten syötäisiin vähn hernerokkaa, ja lähdettäisiin taas pian ulos koiraa kävelyttämään auringon paisteeseen :)

Niin ja täytyy tässä toivottaa vielä kaikki uudet lukijani tervetulleiksi!! Niin hienoa ja vielä ihanampaa on, kun jätätte kommentteja postauksiini - mistä tulikin mieleen, että olisi kohteliasta vastata jo niihin. Jos tyttö suo, teen sen pian hernekeiton äärellä :)

Aurinkoa myös teidän päivään!

Kuvia portaikosta/eteisestä ennen ja jälkeen

Tässä muutama otos portaikosta/eteisestä asunnnon ostohetkellä ja nyt tältä päivältä. Mies tykkää katsella tällaisia kuvia; ovat vissiin aika palkitsevia...?! Juttu omistettu siis hänelle, ja toivon mukaan saan muistakin huoneista samanlaisia kuvasarjoja pian aikaan :)

Portaikossa ei käytännössä ole tehty muuta kuin sudittu pensselin kanssa ja paljon.

Lisäksi portaikosta/eteisestä keittiöön johtava ovi suljettiin, ja tilalle tuli naulakko vieraiden takeille.

Kaiteethan meillä vielä puuttuu portaista, joten vähän tähän on tulossa ahtautta.

Alla näkyy, miten portaikon ja eteisen välisen seinän purku on avartanut - ja toisaalta oven sulkeminen keittiöön on selkeyttänyt tilaa.

Alla näkyy myös vanha purettu seinä - ja tietenkin nuo varsin kauhistuttavat paneelit. Arkisisäänkäynti meillä on nykyään kellarin kautta, jolloin tällaisia vaatevyöryjä eteiseen ei ole odotettavissa toivon mukaan meidän aikana, vaan näkymän pitäisi säilyä suurin piirtein niin siistinä kuin kuvassa nyt näyttääkin ;)

Nyt mies tulikin viereen, joten juttu olkoon valmis julkaistavaksi - myös miehelle :)

Kauniita hetkiä viikonloppuusi!

Kierros ullakolla

Olen järjestellyt ja siivonnut ullakkoa pian kaksi viikkoa, ja nyt uurastuksen kenties viimeisenä päivänä päätin ottaa valokuvat muistoksi meille talon asukeille - ja kurkistukseksi teille lukijoille; tälle täällä näytti ennen kuin pienokainen saapui kotiimme. Oireet viittaavat siihen, että pieni on jo tulossa - ja minä toivon myös, että tulisi. Olo on jo jokseenkin tukala ja kypsä. Alakerta ei ole valmis, joten kotimme on hyvin todennäköisesti vielä ullakolla, kun pienokainen saapuu kotiin.

 

Yllä olevassa kuvassa portaat ullakolle. Kuvassa myös kodin uusin tulokas; saatiin miehen ukin vanha maitotönikkä, jonka tuleva käyttötarkoitus on sateenvarjoteline. Kun vain saisin tönikän kannen ensin auki...!

 

Näkymä portaiden yläpäästä ullakolle; meidän makuutila, joka on yhteydessä seuraavaan tilaan:

... eli keittiöön; kuvassa näkymä portaiden yläpäästä vasemmalle. Elämme tällä hetkellä kuin yksiössä: jos toinen herää aamulla, toinenkin varmasti herää. Keittiö siis puretaan heti, kun alakertaan saadaan vesi ja alakerran keittiö sitä myöten toimintavalmiuteen. Sitten on makkarissakin enemmän tilaa, ja tämä hirvitys ei enää kiusaa emännän mieltä.

Muutama askel portaiden yläpäästä vasemmalle, ja löytyy tämä outo nurkka. En ole täysin päässyt käsiksi, miksi tämä on jätetty tähän eikä tilaa ole yhdistetty viereiseen vessaan, mutta joku viisaus tässä on varmasti ollut... Nurkkauksella on kuitenkin pienessä ullakkokodissamme tällä hetkellä tärkeät funktiot; kenkien ja pyykkien säilytys sekä koiran ruokailu. Ikkuna on myös sympaattinen yksityiskohta; ikkunasta on näkymä porraskäytävään, ja sitä kautta toiseen ikkunaan, josta on näkymä puolestaan pihalle! Aluksi tuntui aivan turhalle koko ikkuna, mutta lopulta kuitenkin tykkään; se on hyvä luonnonvalonlähde ja persoonallinen yksityiskohta. Myöhemmin tämä nurkka ja ikkuna ovat osa vessaa; sitten siis joskus, kun yläkertakin rempataan kauttaaltaan.

Ja edellisestä nurkasta on kulku pikkuvessaan. Vessassa on hyvin vanhat tapetit, muovimattoa, lastulevyinen kaapisto, reikiä seinissä, maalaamattomia ja tapetoimattomia kohtia seinissä, listat puuttuvat jne. Mutta tämä kuvakulma kertoo ehkä sen parhaimman puolen; valkoiset kalusteet sympaattisen tappettiseinän vierellä näyttää ihan ok:lle - vai näyttääkö...?

Makuuhuoneesta on ovi vaatehuoneeseen. Vaatehuone oli tähän asti todellinen keruunurkkaus; kaikki mahdollinen sullottuna huoneeseen. Viime viikolla päätin kuitenkin, että tästä tulee sanan varsinaisessa merkityksessä VAATEhuone, ja kaikki muu sai lähteä pois. Noh, kaksi poikkeusta: neljä laatikkoa sisustustavaroita jäivät ja uutena elementtinä koira sai lattiarajasta itselleen uuden nukkumasopen, hih! Hän niin tykkää olla pienissä paikoissa, joten ajattelin, että täältä hänelle luola; ja siellä se tyytyväisenä tälläkin hetkellä köllii.

 

Ja sivuhuomautuksena: vanhat puulaatikot on niin kivoja säilytyspaikkoja; voisin ottaa niitä vielä paljon lisää, jos vain jostain halvalla löytäisi!

Ja sitten näkymä makuusopesta oikealle päin; nykyinen televisionurkkaus, joka on myöhemmin osa lastenhuonetta.

Ja lopuksi lapsen nurkkaus.

 

Sivuhuomautuksena: Sairaalaan mukaan otettavat vauvan kotiutumistarvikkeet odottavat tuolla, kirpparilta löytämässäni hauskassa Jenkki-laukussa. Varsin valloittava laukku!

 

Tässä tämä kierros. Nyt menen levolle ja mietin sen jälkeen, onko minusta vielä kauppaan lähtijäksi; pyykki- ja roskatynnyrit odottavat vielä kaupassa.... On tämä outoa aikaa; niin odottavaa, epätietoista, jännittävää! Mutta ei auta siis muuta kuin odottaa; pikkaisen tarpeiden mukaan mennään nyt - ja tulevat vuodet.

 

Syksyisen kirpsakkaa viikonloppua sinulle!

Eteisen muodonmuutos; ehyttä seinäpintaa, vanhaa lautalattiaa ja tietenkin uudet tapetit

 

Löysinhän lopulta myös kuvan eteisestä heinäkuussa 2012. Kuvasin tässä itse asiassa kirpparilöytöä, eli kuvassa näkyvää pöytää. Ajattelin, että tämä olisi hätäratkaisu vessan allastasoksi, jos parempaa ei löydy - mutta taidettiin me löytää parempi ja siitä kertomusta jokin toinen kerta. Eteiseen saatiin tämä pidempi pätkä ehjää seinää sulkemalla ovi nykyiseen kirjastohuoneeseen.

Vanha sähkökaappi jää näkyviin, ja ohjasi näin ollen tapetin valintaa yhdessä porraskäytävän maalin kanssa. Tapetti on varsin söpö; luo kivan pehmeän tunnelman sisääntullessa.

Tässä kuva samalta paikkaa noin vuosi sitten, jolloin kävimme katsomassa asuntoa ensimmäisiä kertoja. Seinän viereen oli rakennettu kiinteä kaappi, jossa sähkökaappi oli sekä istumapaikka. Taustalla näkyy myös oviaukko makuuhuoneeseen, josta jo aiemmin mainitsin - ja jota ei siis enää ole. Vielä on siis eteisessäkin tekemistä; listat ja sähköt puuttuvat, ja sisustus on sitä, mitä siihen sillä hetkellä on kannettu. Muutos siis jatkuu, ja kehitysaskelista taas myöhemmissä päivityksissä!

Porraskäytävän "valaistuminen"

Tässä kuva tältä aamulta; seuraavat kuvat heinäkuulta. Eteisen porraskäytävän panelithan saivat uuden värin jo tammikuussa, mutta kesäkuussa myös portaat saivat uuden vaaleamman värityksen. Portaat maalattiin samalla Uulan lattiamaalilla (sävyttämätön) kuin keskikerroksen lautalattiatkin. Mannekiinina kuvassa meidän vartija, joka on saanut porrassyöksyissään jo uusia kuvioita porrasaskelmiin...



Olisin voinut rajata kuvan kauniimmaksi, mutta päätin jättää vessan vaiheen näkyviin; vessa oli siis vielä heinäkuun alkupuolella hirsiseinillä - mutta vessassa on kuitenkin lattia, joka siis puuttui vessasta yli puoli vuotta, minkä ansiosta kellarissamme oli kattoikkuna - hehe! Eteisen vanha lautalattia hiottiin, osin paikattiin ja lopuksi maalattiin.



Edellisen kuvan jälkeen oli pakko etsiä otos samaisesta kohtaa tilanteesta, josta lähdettiin liikkeelle. Paikalla oli siis kaksi oviaukkoa, porraskäytävä hyvin "puiseva", katto oli matalammalla ja vanhaa lautalattiaa peitti parketti.

Ja tässä kuva ulko-ovelle remontin alkaessa. Vähän eri näköistä on nykyään - onneksi! Vielä toki puuttuvat mm. porraskaiteet ja seinissä paikattavaa + tietenkin ne listat ja sähköt, mutta hyvällä mallilla ollaan. Itse eteisestä en löytänyt kunnon kuvia, ja meneillään oleva sotku ei mahdollista nyt eteisen kuvaamista. Sovitaan siis, että siivoa eteisen tässä joku päivä, ja näytän teille, mille eteinen näyttää tänä päivänä. Vilauksen uudesta toki näittekin jo näidenkin kuvien kautta. Nyt moikka, ja vauvan kehtoa ja lipastoa maalaamaan!