Kuvia portaikosta/eteisestä ennen ja jälkeen

Tässä muutama otos portaikosta/eteisestä asunnnon ostohetkellä ja nyt tältä päivältä. Mies tykkää katsella tällaisia kuvia; ovat vissiin aika palkitsevia...?! Juttu omistettu siis hänelle, ja toivon mukaan saan muistakin huoneista samanlaisia kuvasarjoja pian aikaan :)

Portaikossa ei käytännössä ole tehty muuta kuin sudittu pensselin kanssa ja paljon.

Lisäksi portaikosta/eteisestä keittiöön johtava ovi suljettiin, ja tilalle tuli naulakko vieraiden takeille.

Kaiteethan meillä vielä puuttuu portaista, joten vähän tähän on tulossa ahtautta.

Alla näkyy, miten portaikon ja eteisen välisen seinän purku on avartanut - ja toisaalta oven sulkeminen keittiöön on selkeyttänyt tilaa.

Alla näkyy myös vanha purettu seinä - ja tietenkin nuo varsin kauhistuttavat paneelit. Arkisisäänkäynti meillä on nykyään kellarin kautta, jolloin tällaisia vaatevyöryjä eteiseen ei ole odotettavissa toivon mukaan meidän aikana, vaan näkymän pitäisi säilyä suurin piirtein niin siistinä kuin kuvassa nyt näyttääkin ;)

Nyt mies tulikin viereen, joten juttu olkoon valmis julkaistavaksi - myös miehelle :)

Kauniita hetkiä viikonloppuusi!

Pesuhuoneen uudistus - vanhanaikaiseksi

Tästä alkaa viimeinen muutostarina nykyisestä kodistani; pesuhuoneen muutos. Tältä näytti pesuhuone syksyllä 2007, kun ostin asunnon. Lattialaatat olivat osin irronneet lattiasta, ja päätin tämän takia pistää täälläkin kaikki nurin; seinät matalaksi ja kaikki uusiksi uusien määräysten mukaisesti. Vesieristystä pesuhuoneeseen ei oltu aiemman remontin yhteydessä rakennettu - ja laattoja oli laitettu jopa päällekkäin...! Mutta alta paljastui helpotus; hirret olivat terveet, samoin alapohja. 

Nämä näin, kun kuljin syksyllä 2007 pankista asuntokaupoilta kohti uutta remonttikohdettani, ja siitä se ajatus sitten lähti. Päätin ostaa oikealla puolella näkyvän vanhan pesukommuutin ja tehdä siitä pesuhuoneeseen allaspöydän. Tekemistä siinä oli, mutta kannatti; näin saa varmasti uniikit ja ainutlaatuiset kalusteet pesuhuoneeseen ja vessaan. Kaupasta ostetut ovat mielestäni joko tylsän moderneja - tai sitten maksavat hunajaa!

Ensimmäisen yön vietin uudessa kodissa ilman vessaa ja vettä, toisena yönä käytössä oli jo vessa ja kolmanneksi yöksi pääsin nukkumaan jo, kun vettä sai vessan hanasta - jonka varassa elinkin useamman viikon, sillä keittiö oli kesken kauan... Kuva otettu vaiheesta, jossa pesuhuone on saatu vesieristettyä, laatoitettua ja kalusteistakin osa on jo paikallaan. Kommuutissa riitti kuitenkin rapsuttamista...

Ja tälle pesuhuoneessa tänä päivänä näyttää; vanha pesukommuutti sai ruskean venelakan suojaksi ja valkoinen iso malja-allas sopii vanhan pesuvaasin tilalle! Ruskea ja vaaleanruskea laatoitus on todellakin erilainen yhdistelmä tämän päivän valkoisissa pesuhuoneissa, mutta mielestäni onnistuin tässä; mukavan erilainen verrattuna trendisisustuksiin?!

Asuntoani on käynyt muutama katsomassa, ja kaikki ovat ihastelleet etenkin pesuhuonetta; mm. kultakehykset luovat "arjen luksusta". Hylly seinällä on puolestaan vanha maustehylly, joka sekin on käsitelty venelakalla.

Tällainen tästä siis tuli, ja pian tämä on jonkun muun asukkaan käytössä... Jännittää kyllä, kuka tänne muuttaa... Mutta vielä enemmän jännittää uuteen kotiin muutto. Paljon jännityksen aiheita; ensi viikon työhön paluukin jännittää, sillä sielläkin odottavat uudet tehtävät. Paljon muutoksia, mutta suunta on onneksi kaikissa erittäin positiivinen!

Lastulevyisen kaapin ehostus

Näin minulle kerrottiin, näin minä koin, ja tässä myös te näette; lastulevyiset kalusteet voi maalata! Seuraavassa esimerkissä lastenhuoneen vanha kaappi koki remontissa muutoksen; kellastunut valkoinen sai tilalleen kirkkaan valkoisen ja ihanat uudet ovennupit.

Uudistetun vaatekaapin ovennupit ovat mainiot, ja sopivat hienosti tähän pienoisen huoneeseen. Ovennupit on ostettu Bauhausista.

Vaatekaapit ennen, maalaukseen ryhdyttäessä ja valmiina. Makuuhuoneesta tuli lapsen huone; suloiset nalletapetit tulivat tummien tapettien tilalle ja ovennuppeja koristavat pienet hiirulaiset. Vallan söpöä tuli, eli huoneen prinsessalle juuri oikeanlainen tulos!

Maali on kuulemma helppoa käsitellä, geelimäistä, minkä seurauksena vähän tompelokin saa todennäköisesti tasaisen ja siistin lopputuloksen aikaan. Lisää lastulevyisen kalusteen maalaamisesta löydät esimerkiksi tämän linkin kautta. Eli nyt vain maalikauppaan, jos lastulevyisen kalusteen pinnan värit ovat alkaneet väsyttää mieltä!

Pukeutumishuone vaatekaappien tilalle

Tässä tarina pukeutumishuoneeneestani; huoneesta, jollainen kaikilla naisilla pitäisi olla: yli 20 metriä hyllytilaa sekä vaatetankoja kolmessa tasossa. Tämä oli remontti, jota asuntoni todella kaipasi, sillä säilytystilaa ei tätä ennen ollut juuri ollenkaan. Lisäksi makuuhuoneeni ryhdistyi merkittävästi uuden tapettiseinän ansiosta, mikä näkyykin hyvin seuraavista kuvista.

... ja voin suositella; pukeutumishuone on luksusta ahtaan vaatehuoneen tai pienten kaappien rinnalla... Joten jos vain tilaa löytyy, siitä vain hyllyjä rakentelemaan!

Näistä kuvista näkee hyvin, kuinka yläkertani muuttui uuden seinän ja pukeutumishuoneen ansiosta. Kalusteet tulevat huomattavasti paremmin esille, kun seinä takana ryhdittää sisustusta - ja huoneesta tuli kodikkaampi. Pukeutumishuoneen hyllyt tavaroineen näkyvät makuuhuoneen puolelle, mutta se ei haittaa, kun hyllyt on "sisustettu" kauniisti säilytyskoreilla ja muilla tavaroilla. Lisäksi valaistus auttaa; pukeutumishuone on monesti pimeänä, joten hyllyillä olevat tavarat eivät korostu oviaukosta.



Tässä  toinen kuva, joka kertoo sekin hyvin tarinaa siitä, miten uusi seinä helpotti sisustamista. Eikä tule ikävä näitä neljää vaatekaappia, jotka näkyvät kuvissa... Kaikkein eniten ihmettelen, miksi vaatekaapit on suunniteltu niin syviksi: takaosa jää käyttämättä tai siellä olevat tavarat ovat epäkäytännöllisesti saatavilla tai muuten vain piilossa ja unohtuvat siten sinne... Remontissa otin tästä opikseni, ja rakensin pukeutumishuoneen hyllyt kapeiksi - juuri sopivan kapeiksi, että ne kannattelevat niille asetetut vaatteet kauniisti ja toimivasti.



Ja tässä otteet hyllyriveistä, joita kertyi huoneeseen, kun koko takaseinäala hyödynnettiin, yli 20 metriä. Siis yli 20 metriä säilyttää vaatteita, lakanoita, pyyhkeitä, jne! Täytyy kyllä myöntää, että alkuhuuman jälkeen huomaan, että hyllyt ovat täyttyneet, ja pian on aika suunnata kirpparille myymään taas ylimääräiset rievut pois. Hyllyt rakensin muuten liimapuulevyistä, jotka maalasin mustaksi, joita kannattelevat Ikean pitimet. Korkeimmalle seinälle laitettiin vaatetangot; ylimpänä roikkuvat tällä hetkellä kesätakit ja alemmilla tangoilla päivittäisessä käytössä olevat vaatteet. 


Mikä erottaa tämän huoneen vaatehuoneesta?

• Kodikas ja tunnelmallinen valaistus, jota voi tarvittaessa kirkastaa / himmentää.
• Hyllyt on sisustettu, vaatteiden ohella hyllyillä on kuvia, kukkia ja etenkin hauskoja säilytysratkaisuja korien ym. purnukkojen ja laatikkojen muodossa.
• Huoneessa on tilaa vaihtaa vaatteet ja mallailla niitä peilin edessä.
• Huoneesa on ikkuna, vaikka pieni onkin. Ja viherkasvi - eli kodikkaita sisustuselementtejä.
• Huone on viihtyisä!

Voin siis suositella; en perinteistä vaatehuonetta vaan pukeutumishuonetta. Pukeutumishuoneen kivoista yksityiskohdista ja säilytysratkaisuista teille vielä toisella kertaa. Nyt MOIKKA, ja reipasta viikkoa itse kullekin!

Ullakon kammarin muutos

Yläkerran kattoparrut sekä kattoikkunasta avautuvat maisemat olivat oikeastaan ainoat asiat, joihin ihastuin aikoinaan, kun tulin katsomaan asuntoa ensimmäistä kertaa. Yläkerta oli remontoitu 2000-luvun puolella, ja oli suhteellisen valoisa ja avara, mutta tapetit olivat alkaneet repeillä ja muovimatto peitti lattiaa.

Suurin ongelma oli yläkerrassa kuitenkin säilytystilan niukkuus: neljä vaatekaappia on tällä naiselle yksinkertaisesti liian vähän! Toinen ongelma oli tilan avaruus ja lattian kaksitasoisuus, minkä takia huonetta oli lopulta hyvin vaikea sisustaa kauniisti ja järkevästi. Huonekalut eivät toisin sanoen voineet muodostaa toiminnallisia ja intiimejä tiloja, sillä seinäpintoja, joita vasten huonekalut oisivat voineet tukeutua, ei juuri ollut kuin hormin edessä ja vaatekaappien takana.

Ratkaisin ongelman niin, että huoneeseen rakennettiin kokonainen vaatehuone, jolloin säilytystila vähintäänkin nelinkertaistui ja samalla huoneeseen saatiin toivottua seinäpintaa. Pintaremontin yhteydessä yläkertaan tuotiin myös lisää väriä ja kontrasteja; kuviollisen tapetin, harmaan maalin sekä mustanruskean lattian muodossa.


Lattia oli kahdessa tasossa. Kaappeja oli aseteltu siihen asti kuin katon mitta antoi periksi ja loppu oli ns. hukkatilaa. Vaatehuoneen myötä säilytystila kasvoi huomattavasti ja seinä toi huoneeseen intiimimmän tunnelman. Lisäksi tapetin kuviointi lisää kotoisuutta ja vanhan ajan tunnelmaa yläkertaan. Vaatehuoneen ratkaisuista kerron toisella kertaa tarkemmin. Jälkeen-kuvassa on etualalla aivan ihastuttava keinutuoli, joka on todellinen kirpputorilöytö!

  

Yläkerta oli ennen remonttia hyvin valkoinen, minkä takia esimerkiksi hormin tiilet eivät juuri erottuneet muusta seinäpinnasta. Remontissa seinät saivat hormia ja tapettiseinää lukuun ottamatta harmaan sävyn, jolloin hormikin tuli esille. Tapetin tilasin K-raudan kautta, eikä ollut halvimmasta päästä. Toisaalta tapetti on oikeastaan huoneessa tärkein katseen vangitsija, joten siihen kannatti sijoittaa. Lattialaminaatit sen sijaan sain ns. vahingossa halvalla; ihastuin  lattiaan, jonka myynti oltiin juuri lopettamassa, minkä takia sain varaston jämäerät halpaan hintaan. Vaikka lattialistat oli lakattu hieman eri sävyllä kuin mitä uuden lattian sävy oli, säilytin ne ennallaan;  korostuvat hieman laittiasta, mutta eivät häiritsevästi kuitenkaan.

 

Kattoparrut ihastuttivat asuntoa ostaessa ja ihastuttavat vieläkin. Matala tila on hyödynnetty nukkumiseen; muutaman kerran on pää kolahtanut parruun ja kattoon, mutta vahingosta viisastuu. Kattoikkuna odottaa vielä sopivia verhoja. Nyt auringonsäteet ja kaupungin valot pääsevät valaisemaan huoneen - sekä hyvässä että pahassa. Kuvasta näkyy hyvin seuraava parannusta kaipaava kohde yläkerrassani; sänky on liian valkoinen, eli kaipaa joko värikkäitä tyynyjä tai päiväpeittoon uutta väriä. Äitini aikoinaan virkkaamasta päiväpeitosta en raskisi luopua, joten toivottavasti löydän toisen ratkaisun.



Mäntyiset portaiden kaiteet hyppäsivät ennen remonttia suorastaan silmille yläkerrassa. Nyt ne sulautuvat paremmin muuhun kokonaisuuteen. Uuden lattian myötä kattoparrutkin tulevat paremmin esille. Samoin harmaaksi maalattu seinä erottaa katon ja seinän toisistaan: ennen samaa seinät ja katto olivat puuroa, mutta nyt selvästi erilliset osat, minkä ansiosta huoneeseen tuli enemmän ryhtiä!


Tässä oli siis tarina yläkerran remontista. Toivottavasti nautit ja löysit vinkkejä omaan kotiisi!

Komeroon toimivuutta ja näköä

Komeron remontti lähti siitä, että komeron oven takaosa oli jäänyt kiireen keskellä hiomatta ja maalaamatta. Se häiritsi silmääni, vaikka harvoinhan kaapin ovet rehottavat auki. No, minua joka tapauksessa häiritsi.

Kuten usein käy, remontti leviää. Oven takaosan lisäksi aloin hioa oven pieliä, minkä jälkeen kurkkasin, mitä kaapin sisällä olevan ruman pahvin takaa löytyy: löysin vanhat laudat, joten revin pahvit pois, minkä kautta hyllyt ja tangotkin piti repiä alas - ja kas: minulla oli varsinainen työmaa edessäni!

Mutta kun ryhtyy hommiin, kannattaa se toki tehdä kunnolla. Nyt komeron ovi voi jäädä hyvinkin auki ja kaiken lisäksi komeroon mahtuu yksi hyllyllinen enemmän tavaraa kuin ennen.


Komero oli todellikin komero ennen remonttia: ei maalia ja seiniä peittivät erittäin vanhat pinkopahvit. Ongelmana oli myös se, että vaatetanko oli turhan takana ja korkealla; samoin sen yläpuolella oleva hylly - epäkäytännöllisen korkealla. Maalasin komeron seinät ja katon valkoiseksi ja lattian samalla maalilla, millä muukin eteisen lattia oli maalattu. Ja nyt remontin jälkeen ei todellakaan haittaa, jos komeron ovi jää joskus auki!




Remontin yhteydessä laitoin komeron oven sisäpuolelle koukut (ostettu Ikeasta): näihin voi ripustaa kauppakassit tai vaikka eniten käytetyt takit - ja tulee tämäkin "hukkatila" käytettyä hyväksi. Komeron lattialla on hyvin tilaa käytetyimmille kengille, ja ovat näin piilossa katseilta. Ja mikä parasta: yksi hylly lisää komeroon = lisää säilytystilaa eli olen erittäin onnellinen lopputuloksesta. Ylempi hylly on vanha komerossa jo ollut; alemman rakensin itse peruslaudoista, jotka maalasin valkoisiksi. Pattereilla toimiva led-valaisin auttaa etsijää hädässä: erittäin käteviä käytettäväksi pimeisiin komeroihin ja vaatekaappeihin - suosittelen.

Komeroissa ja vaatehuoneissa on monesti paljon ns. "hukkatilaa": hyllyt ovat liian syviä, hyllyväli liian suuri ja ovien takaosa on käyttämättä. Lisäksi valaistus on kaiken A ja O: taskulampun kanssa on ikävä etsiä juuri sitä oikeaa huivia aamun kiireessä. Tässä siis muutama niksi kaapin tai komeron tehokkaampaan hyödyntämiseen; toivottavasti olin avuksi!

Lipaston nuorennusleikkaus

Eteiseni lipasto on nähnyt ja kokenut paljon. Ostin sen teini-ikäisenä omaan huoneeseeni ja muuttaessani kotoa muutti lipasto mukanani. Lipaston päällä on ollut koriste-esineitä, eteisessä se on toiminut oivana laskutasona esimerkiksi avaimille ja pitkään se toimi myös akvaarion tasona. Yli 15 vuotta vanha lipasto alkoi näyttää jo ikäiselleen, ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin maalata sen valkoiseksi. Tarkemmin ottaen "peperin valkoiseksi", eli sävytin maalin kaupassa - ja sain siitä hyvästä ostaa maalia kaikki kolme litraa. Sutineen kaikkineen lipaston kunnostus maksoi noin 70 euroa.

Mutta koska maalia oli kaikki 3 litraa, on sillä maalattu lisäksi komero seinineen kaikkineen ja vieläkin maalia on puolet jäljellä odottamassa uusia ideoita...

Tässä siis sinullekin idea: pienellä vaivalla ja rahalla saat vanhasta kalusteesta kuin uuden. Varsinkaan tunnearvokalusteita, kuten tämä lipastoni oli, ei halua luovuttaa pois, vaikka ne kyllästyttävätkin. Tällöin kannattaa miettiä, mitä maalilla tai lakalla saisikaan aikaan!?

Lipaston nuorennusleikkaus: sopii nyt eteiseeni ja yläpuolella olevaan peiliin huomattavasti paremmin!

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että puiset huonekalut ovat huomattavasti pidempi-ikäisempiä kuin lastulevykalusteet ovat: puuta voi aina hioa, paklata ja maalata. Ja jos et jaksa sitä tehdä, voit myydä sen eteenpäin, kun lastulevyiset kalusteet joutuvat todennäköisesti kaatopaikalle.

Maalilla voit myös modernisoida vanhoja kalusteita: 1990-luvulla mäntyiset kalusteet olivat viimeisintä huutoa, nyt valkoinen ja yleensäkin värilliset kalusteet ovat enemmän pinnalla.



Vanhat listat ja lattialankut esille eteisessä

Harmittaa vietävästi, etten muistanut kuvata eteistäni ennen remonttiin ryhtymistä. Mutta sanoin kuvattuna se oli varsin kauhea: todella likainen, lattioilla osin rikki mennyttä muovimattoa, levyseinät likaisen valkoiset ja panelit, listat sekä väliovi maalattu kuran värisellä vaaleanruskealla maalilla. Ei siis mikään miellyttävä sisääntulo kotiini.

Mutta kuten muuallakin asunnossani, maalilla ja alkuperäisen esiin tuomisella sai paljon aikaan! Tästä muutoksesta siis seuraavassa.


Vasemmalla oleva kuva on remontin aikainen. Muovimatto on jo revitty ja vanhat lattialankut hiottu sekä maalattu harmaaksi. Puhdistin kuumailmapuhaltimella kaikki vanhat listat maaleista ja maalasin nekin harmaalla, jolloin lista pääsevät hienosti oikeuksiinsa valkoista seinää vasten. Eron näkee hyvin ikkunaraameista ennen- ja jälkeen-kuvista!

Kylmäeteisen väri-maailma muuttui remontin myötä kuraisesta ruskeasta harmaa-valkoiseksi, jota piristävät punaiset ovet sekä mustat yksityiskohdat, kuten porrasmatto. Kattokruunu tuo luksusta eteiseen ja valaisee sitä huomattavasti paremmin kuin vanha kupuvalaisin teki.

Ikkunassa olevat vanhat koristetarrat vaurioituivat remontin aikana niin paljon, että ne piti lopulta repiä kaikki pois - mikä oli toisaalta hyvä: nyt eteinen on paljon valoisampi.

   

Sisäeteinen koki myös muutoksen, kun panelikatto, seinät ja lattia maalattiin samoin kuin kylmä eteinen. Sähköjohdot ja -laitteet piilotettiin katon rajassa suunnittelemaani koteloon, jota ei suinkaan peitelty vaan korostettiin: koteloa rakennettiin (tarpeettomasti) jokaiselle seinälle, korostettiin listoin ja lopuksi kotelo maalattiin vielä eri värillä kuin muu seinä. Valkoinen seinä sai vaalean harmaan sävyn, joka luo tilasta kotoisamman eivätkä pienet kuraroiskeet häiritse heti silmää.


 

Punaiseksi maalattu vanha puuovi toivottaa nyt itseni ja vieraat tervetulleeksi kotiini. Vaatii kieltämättä uskallusta valita oven väriksi punainen, mutta tässä tapauksessa se oli todella hyvä ratkaisu, kun jo ulko-ovi oli punainen ja muu eteisen värimaailma oikein kaipasi jotain piristystä rinnalleen! Ovessa roikkuu vuodenajan mukaan aina jokin koriste toivottavamassa tulijan tervetulleeksi. Kuva on otettu kesällä: lehmä muistuttamassa kesälaitumista...



Kuva sisäeteisen katosta: kotelointi kiertää katon rajan kauttaaltaan ja tummat listat sekä valkoinen kotelo harmaan seinän rinnalla korostavat rakennelmaa. Valaisimen löysin kesälomareissulta Puolangan rautakaupasta, josta muistaakseni myös toisen eteisen riippuvalaisin on. Liekö Puolangalla siis parempi valikoima kuin suurkaupungissa...? Täytyy kyllä myöntää, että lomareissuilla on enemmän aikaa koluta kauppoja - ja näin reissuilta jää myös muistoja.


Mitä eteiseni remontista voi ottaa opikseen?

• Älä hävitä vanhaa. Jos et itse jaksa korjata vanhoja listoja uuteen uskoon, vie ne niitä tarvitseville (esim. vanhoja rakennustarvikkeita myyville tahoille). Jos näet vaivaa, saat hienoa jälkeä aikaan, rakennuksen tunnelma säilyy ajalleen tyypillisenä ja säästät myös rahaa. Etenkin vanhaa jäljittelevät listat ovat arvokkaita. Näitä leveitä ja kauniin koristeellisia listoja myy muuten mm. Johannnan kaihdin Turussa Eerikinkadulla, jos vanhan tyyliset listat kiinnostavat. Ovat erittäin hienoja!
• Listojen ei tarvitse olla aina valkoiseksi maalattuja. Etenkin jos listat ovat koristeellisia ja seinät valkoiset, kannattaa miettiä listojen maalaamista eri värillä. Hyvä lähtökohta listojen värin valintaan voi olla myös lattian väri, kuten minun eteisessäni.
• Kaiken maailman johdot ja sähkökotelot ovat rumia. Jos haluat piilottaa nämä rumuudet, kotelointi on yksi vaihtoehto. Kalliimpi vaihtoehto on repiä seinistä levytykset alat ja teettää sähkötyöt uudelleen niin, että johdot kulkevat seinien sisällä. Itse päädyin halvempaan vaihtoehtoon, mutta en missään nimessä tylsempään. Koteloinnin myötä eteiseen tuli hauska yksityiskohta; kotelointi listoineen on kuin kruunu huoneelle!
• Lautalattian maalaus ei ole vaikeaa, mutta muista ettet voi kävellä lattialla maalaamisen jälkeen. Ja siksi muista ottaa tärpätit sinne, minne pääset kävelemään maalauksen jälkeen. Maalasin lattian itse helteisenä päivänä ja vaatteet vähenivät päältä sitä mukaa kuin operaatio eteni. Tapani mukaan pyyhin maalista sotkuisia käsiäni lopulta housujen sijasta reidelleni ja olin varsin harmaa työrupeaman lopuksi. Tuvan ovelle päästyäni huomasin tärpätin olevan eteisen komerossa, jonne en millään ilveellä enää pääsisi pilaamatta juuri maalaamaani lattiaa. Tilanne oli varsin koominen ja varmasti paras remonttimuisto tästä kodista! Ei auttanut muu kuin hyväksyä uusi väritys ja odottaa, että aika tekisi tehtävänsä ja saisin taas oman värini takaisin...

Näiden kuvien ottamisen jälkeen olen jo ehtinyt täydentää eteisen sisustusta toimivammaksi etenkin säilytysratkaisujen osalta ja remontoida nurkassa olevan komeron uuteen uskoon: niin, ettei haittaa, vaikka komeron ovi jäisi vahingossa joskus aukikin. Näistä jutuista kerron teille tarinan toisella kertaa. Nyt moikka!

Valoa ja toiminnallisuutta olohuoneeseen

Olen huomannut, että blogini kautta minulta on alettu kysellä vinkkejä kodin sisustamiseen. Olen siitä paitsi kovin otettu, mutta myös innoissani, kun pääsen ideoimaan ystävieni koteja, pohtimaan heidän kanssaan tilaongelmia ja siirtelemään kalusteita.

Tämän viikonlopun sisustusoperaatiosta olen erittäin onnellinen, sillä luulin, ettei ystäväni juuri edes piittaa sisustamisesta. Viikonloppuvierailuni ensimmäisenä iltana hän kuitenkin otti esille olohuoneen järjestyksen, joka ei miellyttänyt häntä. Mietin yön olohuoneen sohvan paikkaa ja sitä miten huoneesta saataisiin intiimimpi, toimivampi ja kotoisampi. Aamulla emme malttaneet syödä edes aamupalaa, vaan ryhdyimme heti ajatukseni kerrottuani siirtämään sohvaa. Sohvan lisäksi televisio siirtyi noin metrin ja ikkunan alla oleva taso noin 40 senttimetriä. Myös nojatuoli sai uuden paikan niin, että se yhdessä sohvan ja pianon kanssa muodostaa toiminnallisen kehän. Kehän ansiosta kukaan ei jää huoneessa syrjään, vaan tila suorastaan houkuttelee yhdessä oloon. Lisäksi cd-tornit ja kukat siirrettiin "kasoista" osaksi sisustusta. Lopputulos oli yllättävän kotoisa, valoisa ja tilava, kun ottaa huomioon, ettemme ostaneet mitään uutta vaan siirtelimme vain kalusteet uusille paikoille!

Aamupalan ja kaupunkikerroksen jälkeen sisustusoperaatio jatkui makuuhuoneen ja keittiön sisustamisella. Kalusteita siirreltiin jälleen ja luotiin kummastakin huoneesta viihtyisämpi - ja ainoastaan siis kalusteiden paikkoja vaihtamalla. Mikä mielestäni oli parasta, oli pehmeä nojatuoli keittiössä ikkunan alla! Siihen isäntä meni heti lukemaan lehteä, kun minä ystäväni kanssa vielä kahvittelimme pöydän äärellä.

Yksinkertaisia, mutta silti erittäin tehokkaita vinkkejä sisustukseen:

• Asettele kalusteet oleskeluun ja yhdessä oloon tarkoitetuissa tiloissa niin, että ne muodostavat ns. toiminnallisia kehiä.
• Tuo kukat osaksi sisustusta. Viidakko ikkunan edessä pimentää huonetta. Erillään kukat puolestaan tulevat paremmin oikeuksiinsa ja pehmentävät tunnelmaa.
• Jos keittiöösi mahtuu nojatuoli, harkitse sellaista. Kuinka mukavaa onkaan vaihtaa kuulumia puolison tai vieraan kanssa, kun itsellä on vielä keittiöaskarreet kesken - ja kuinka mukavaa vieraalla tai puolisolla onkaan sohvan pehmeässä sylissä jutustella ja katsella ympärilleen!

Ystäväpariskunta oli tyytyväinen lauantain sisustusoperaatioon - ja niin olin minäkin. Kuinka hyvä mieli tulikaan, kun pääsi kaunistamaan heidän kotiaan ja sai samalla heillekin iloisen mielen. Illaksi lähdin toisen ystäväni luo, jonka sisustuksen helmistä sain luvan ottaa kuvia teille näytettäväksi. Näistä toisella kertaa. Nyt siivoan sotkuni, juon kuumaa teetä flunssaisen kurkun parantamiseksi ja menen pitkille yöunille toiveena, että olen huomenna terve!



Käsipiirros olohuoneesta ennen ja jälkeen. Olohuoneessa korostui ennen käytävä parvekkeelle, ja muutenkin huone oli pimeä kukkaviidakon ja ahtaan oloinen kalusteiden sijoittelun takia. Piano ja nojatuoli jäivät taustalle eivätkä olleet osa muuta oleskelutilaa. Jälkeen-kuvassa on havainnollistettu sohvan ja kaikkien muiden elementtien - ikkunanäkymien, nojatuolin, television sekä pianon - välistä vuoropuhelua. Voin vain kuvitella, kuinka iloisia hetkia huoneessa tullaan viettämään ystävien seurassa, kun emäntä asettuu pianon äärelle, isäntä rämpyttää kitaraa nojatuolilla ja vieraat istuvat sohvalla laulaen säestyksen voimin! Nyt huone houkuttelee siis paljon muuhunkin kuin pelkkään television katseluun.



Ahtaasta "kioskista" avaraksi keittiöksi

Tarina kotini muutoksesta jatkuu nyt keittiöstä. Kuten jo viimeksi tuli esille, asunnossani oli ostohetkellä parvi. Ja parven alla oli: keittiö. Keittiössä oli jopa niin sanottu kioskiluukku...! Eräs herrashenkilö oli kovin innoissaan tuosta luukusta, mutta minä en. Kuten en tunkkaisesta ja ahdistavasta keittiöstä parven allakaan.

Parvi sai siis luvan lähteä. Helppoa se ei ollut; en ole ikinä ennen nähnyt niin suuria pultteja, millä parvi oli syvällä hirsiseinässä asti kiinni. Mutta miesvoimin parvi saatiin viimein liikkeelle. Alun perin olin ajatellut säilyttää aluksi osan keittiöstä, mutta parven mukana keittiö sanan mukaisesti hajosi käsiin! Mikä oli lopulta kuitenkin hyvä lopputulema.

Säästin kaikki parven puuosat sekä keittiön osat myöhempää käyttöä varten. Ja käyttöä niille olikin; parven lautaosista rakensin uuteen keittiöön hyllyt ja vanhojen kaappien levyistä rakensin puolestaan alakaapit. Ja isälle en sanonut asiasta mitään ennen kuin kaapit olivat tukevasti paikoillaan; hän kun olisi kuitenkin vain tuhahtanut idealleni. Mutta eipä ole tuhahtanut sen jälkeen.



Keittiön päällä oli parvi ja keittiöstä "kioskiluukku". Parvi lähti ja tilalle tuli uusi saareke sekä keittiökalusteet. Parven lähdön lisäksi vaaleampi väritys ja vapaa tila ikkunan ympärillä saavat huoneen hengittämään ja näyttämään huomattavasti suuremmalle.



Parven ansiosta sisääntulo eteisestä oli todellakin käytävämäinen ja ahdas, mikä näkyy hyvin myös seuraavasta kuvasta: sisääntulo
tupaan. Keittiötasot tuovat väriä muuten varsin vaaleaan sisustukseen ja sopivat hyvin muihin asunnon kalusteisiin; ovat siis todellakin osa sisustusta. Vinkkinä: Bauhausissa leikkasivat, liimasivat ja ruuvasivat tasot valmiiksi oikeaan mittaan ja muotoon. Tämä helpotti kummasti remonttia pahimman kiireen keskellä. Samalla tavalla voit teettää esimerkiksi olohuoneeseen sohvapöydän; jykevän, kokopuisen ja varmasti ajan kolhut kestävän!



Sisääntulo tupaan ennen ja jälkeen remontin. Parven purkaminen todella aukaisi tilan; mielestäni asuntojen ja sisustuksen suunnittelussa pitäisikin miettiä enemmän sitä, mille tuntuu, kun astuu huoneeseen sisälle. Ahdas ja pimeä käytävä on ahdistava, mutta jos näet ikkunan jo ovelta, on tunnelma aivan toinen. Jälkeen-kuvassa näkyy hyvin rakentamani kaapin ovet: tehty jäljelle jääneestä seinäpanelista!




Vanhat keittiökalusteet olivat jo aikansa eläneet. Uudet kaapit rakensin lähes täysin itse, jolloin  keittiöremontin kustannukset olivat suhteellisen pienet. Yläkaappien kehikot ja hyllyt rakensin parvesta jääneistä laudoista ja ovet liimapuulevyistä, jotka koristelin levein koristelistoin. Ensikertalaisen jälki näkyy, mutta sopivat kuitenkin hyvin vanhan talon henkeen! Tiskikoneen ja säilytystilan niukkuuden takia en halunnut keittiööni tiskikaappia. Tiskikaapin kohdalle rakensin avohyllyt, minkä takia koko yläkaapisto on kevyemmän ja avaramman näköinen. Vähäiset käsitiskit kuivuvat Ikeasta ostamassani kuivaustelineessä.


Keittiöremonttini on oiva osoitus siitä, että siitä voi selvitä myös halvalla ja että purkutavaraa ei kannata heittää ainakaan heti pois. Suuri osa vanhasta keittiöstä päätyikin lopulta kaatopaikalle, mutta osa pääsi uuteen käyttöön omassa kodissani, osa sai uuden kodin ja osa odottaa vielä kellarissa sisustajan ideoita!. Lisäksi olen huomannut, että keittiön vähittäinen rakentuminen on ollut vaihtelevaa myös sisustusmielessä, ja tästä voisinkin kertoa joku toinen kerta!

Lomalainen kuittaa ja lähtee ihanan aurinkoiseen syyssäähän ulkoilemaan. Pirteitä syyspäiviä kaikille!

Katse pintaa syvemmälle

Kun tulin ensimmäistä kertaa katsomaan nykyistä kotiani, kaikki muut näyttöön tulleet olivat jo kääntymässä takaisin. Katsoin ympärilleni ja olin itsekin aika äimistynyt: miten puutaloasunto oli voitu remontoida näin vastenmieliseksi ja ahdistavaksi. Korkea katto tuntui kaatuvan päälle, iso parvi vei puolet tupakeittiön lattia-alasta ja seinät tuntuivat vyöryvän päälle. Todella ahdas ja ahdistava tunnelma.

Päätin kuitenkin astua peremmälle ja kiipesimme siskoni kanssa yläkertaan. Kattoikkuna valaisi yläkerran, kattoparrut toivat mukanaan mennen ajan tunnelmaa ja vaikka katto oli täällä osin melkein lattiaa vasten, ei se tuntunut kaatuvan päälle - katto olikin lakattu valkoisella kuultomaalilla.

Siskoni oli kauhuissaan kuten muutkin katsojat, mutta mielessäni alkoi pyöriä alakerran hyvä pohjaratkaisu ja mahdollisuudet sekä yläkerran idyllisyys. Ja päällimmäisenä pois juosseet katsojat; tämän voisi saada halvalla!

Muutaman viikon päästä olin kirjoittanut kauppakirjat. Omistin asunnon, joka oli aivan kauhea. Enkä ollut ikinä käyttänyt edes porakonetta! Mutta siitä se lähti, ja tänään olen kaikkien sähkökäyttöisten työkalujen ylin ystävä.

Ajattelin kertoa blogissani asuntoni muutostarinan pala palalta - omaksi muistokseni, mutta toivottavasti myös teidän iloksi ja opiksi.

Ensimmäiseksi ajattelin tuoda esille tärkeimmän ja helpoimman asian, mikä muutti kotiani viihtyisämmäksi: maali.

Tuvan katto oli aikoinaan lakattu ja oli ajan myötä mustunut. Tapetit olivat olleet valkoiset, mutta ajan myötä tummuneet. Seinäpanelit oli myös lakatutja puun väriset. Lattiaa peitti oksennuksen värinen muovimatto. Seuraavista kuvista tulee hyvin esille, miten maali, tapetti ja valaistus muuttavat ilmettä; suhteellisen helposti ja edullisesti!



Katto maalattiin siis valkoisella kattomaalilla, panelit ja listat saivat myös valkoisen värin ja seinät ihanat tapetit. Muovimaton alta ei valitettavasti löytynyt vanhoja lankkulattioita, joten rakentamisessa oli turvauduttava

uuteen lautalattiaan, joka öljyttiin.





Tuvasta yläkertaan nousevat portaat olivat myös puun väriset - ja näin hyvin hallitsevat. Maalasin portaiden kaiteet, ja nyt portaat sulautuvat hienosti muuhun seinään. Ja huomioi: portaiden alatila on tehokkaasti käytössä. 20 neliön alakerran edut ja haitat; kaikki tila on käytettävä hyväksi - ja toisaalta kaikki on lähellä!



Näin sai alkunsa tarina kotini muodonmuutoksesta. Vielä on paljon kerrottavaa, mutta koska ruokaakin on saatava, on minun nyt lopetettava.

P.S. Tätä kirjoittaessa tulee oikein kaiho mieli, sillä kaikki on nyt remontoitu eikä enää voi tehdä muuta kuin muistella ja toivoa, että se haaveeni kesäpaikka löytyisi pian - pääsisi taas sutimaan ja nikkaroimaan. Jos siis tiedät Vehmaan, Taivassalon tai Uudenkaupungin suunnalla 1900-luvun taitteessa rakennetun maalaistalon, vinkkaa minulle. Olen hyvin kiinnostunut, jos huoneet ovat korkeat, on vanhaa tunnelmaa ja jos talon rakenteet ovat kunnossa.