Ahtaasta "kioskista" avaraksi keittiöksi

Tarina kotini muutoksesta jatkuu nyt keittiöstä. Kuten jo viimeksi tuli esille, asunnossani oli ostohetkellä parvi. Ja parven alla oli: keittiö. Keittiössä oli jopa niin sanottu kioskiluukku...! Eräs herrashenkilö oli kovin innoissaan tuosta luukusta, mutta minä en. Kuten en tunkkaisesta ja ahdistavasta keittiöstä parven allakaan.

Parvi sai siis luvan lähteä. Helppoa se ei ollut; en ole ikinä ennen nähnyt niin suuria pultteja, millä parvi oli syvällä hirsiseinässä asti kiinni. Mutta miesvoimin parvi saatiin viimein liikkeelle. Alun perin olin ajatellut säilyttää aluksi osan keittiöstä, mutta parven mukana keittiö sanan mukaisesti hajosi käsiin! Mikä oli lopulta kuitenkin hyvä lopputulema.

Säästin kaikki parven puuosat sekä keittiön osat myöhempää käyttöä varten. Ja käyttöä niille olikin; parven lautaosista rakensin uuteen keittiöön hyllyt ja vanhojen kaappien levyistä rakensin puolestaan alakaapit. Ja isälle en sanonut asiasta mitään ennen kuin kaapit olivat tukevasti paikoillaan; hän kun olisi kuitenkin vain tuhahtanut idealleni. Mutta eipä ole tuhahtanut sen jälkeen.



Keittiön päällä oli parvi ja keittiöstä "kioskiluukku". Parvi lähti ja tilalle tuli uusi saareke sekä keittiökalusteet. Parven lähdön lisäksi vaaleampi väritys ja vapaa tila ikkunan ympärillä saavat huoneen hengittämään ja näyttämään huomattavasti suuremmalle.



Parven ansiosta sisääntulo eteisestä oli todellakin käytävämäinen ja ahdas, mikä näkyy hyvin myös seuraavasta kuvasta: sisääntulo
tupaan. Keittiötasot tuovat väriä muuten varsin vaaleaan sisustukseen ja sopivat hyvin muihin asunnon kalusteisiin; ovat siis todellakin osa sisustusta. Vinkkinä: Bauhausissa leikkasivat, liimasivat ja ruuvasivat tasot valmiiksi oikeaan mittaan ja muotoon. Tämä helpotti kummasti remonttia pahimman kiireen keskellä. Samalla tavalla voit teettää esimerkiksi olohuoneeseen sohvapöydän; jykevän, kokopuisen ja varmasti ajan kolhut kestävän!



Sisääntulo tupaan ennen ja jälkeen remontin. Parven purkaminen todella aukaisi tilan; mielestäni asuntojen ja sisustuksen suunnittelussa pitäisikin miettiä enemmän sitä, mille tuntuu, kun astuu huoneeseen sisälle. Ahdas ja pimeä käytävä on ahdistava, mutta jos näet ikkunan jo ovelta, on tunnelma aivan toinen. Jälkeen-kuvassa näkyy hyvin rakentamani kaapin ovet: tehty jäljelle jääneestä seinäpanelista!




Vanhat keittiökalusteet olivat jo aikansa eläneet. Uudet kaapit rakensin lähes täysin itse, jolloin  keittiöremontin kustannukset olivat suhteellisen pienet. Yläkaappien kehikot ja hyllyt rakensin parvesta jääneistä laudoista ja ovet liimapuulevyistä, jotka koristelin levein koristelistoin. Ensikertalaisen jälki näkyy, mutta sopivat kuitenkin hyvin vanhan talon henkeen! Tiskikoneen ja säilytystilan niukkuuden takia en halunnut keittiööni tiskikaappia. Tiskikaapin kohdalle rakensin avohyllyt, minkä takia koko yläkaapisto on kevyemmän ja avaramman näköinen. Vähäiset käsitiskit kuivuvat Ikeasta ostamassani kuivaustelineessä.


Keittiöremonttini on oiva osoitus siitä, että siitä voi selvitä myös halvalla ja että purkutavaraa ei kannata heittää ainakaan heti pois. Suuri osa vanhasta keittiöstä päätyikin lopulta kaatopaikalle, mutta osa pääsi uuteen käyttöön omassa kodissani, osa sai uuden kodin ja osa odottaa vielä kellarissa sisustajan ideoita!. Lisäksi olen huomannut, että keittiön vähittäinen rakentuminen on ollut vaihtelevaa myös sisustusmielessä, ja tästä voisinkin kertoa joku toinen kerta!

Lomalainen kuittaa ja lähtee ihanan aurinkoiseen syyssäähän ulkoilemaan. Pirteitä syyspäiviä kaikille!