 |
Uudessa kodissamme on leivinuuni - kellarissa...! Kerrassaan erikoinen ajatus rakentaa leivinuuni kellariin; niin erikoinen, ettei sitä ainakaan tohtisi purkaa...? Tällä hetkellä mieli on ainakin siis säilyttämisen kannalla. Katsokaa nyt kuvaa (Leivinuuni löytyy siis yllä olevasta kuvasta; hyvin maastoutunut!); tulee äitini nuorin veli mieleen, joka kiipesi tarinan mukaan aina pienenä poikana leivinuunin päälle tarkkailemaan. Tämähän olisi oivallinen paikka vaikka sellaiselle pojalle - eikö?! Ainoa ongelma on, että leivinuuni on punatiilistä tehty, varsin tylsän näköinen - varsinainen laatikko... Olen tänään viettänyt sairaslomapäivää; katsellut liviltä jatkuvalla syötöllä sisustusohjelmia, lukenut blogeja ja miettinyt kellarin sisustusongelmia; maalatako leivinuuni vai ei,ja jos maalaa, millä värillä - tai mitä jos sen päällystäisi... |
 |
Tällaisen kuvan löysin blogista Koulun lattia narisee, jossa leivinuunista mainitaan: "Keittiön leivinuuni sai mustaa sprayta pintaansa jo aikoja sitten." Aika vaikuttava? Sellaista savutuvan tuntua ja ihanan vaihteleva lopputulos värityksessä? |
 |
Tällaisen kuvan löysin sen jälkeen, kun mietin "valkoiseksi en ainakaan sitä halua". Mutta valkoinen uuni rappauksen jälkeen voisi olla toisaalta kivankin näköinen. Ainoa suuri miinus on, että valkoinen mustuu helposti; ei nätin näköinen pidemmän päälle + mille valkoinen näyttää, kun se on tuolla nurkassa; keskellä pirttiä eri juttu. Näyttää kuitenkin sille, että tällaisella rappauksella + maalauksella 1900-luvun alussa leivinuunit olisi käsitelty, joten näin oltaisiin ajan hermoilla. Villein ajatus tällä hetkellä lienee pellillä päällystetty leivinuuni; sellainen on mummulassa. Jos sen lisäksi kellarissa olevat putket päällystettäisiin peltiputkilla, voisi lopputulos olla aika rouhea.... Mutta enhän minä tällaisesta leivinuunista löytänyt edes kuvaa, joten jää vain oman mielikuvituksen varaan, millainen kellarista sitten tulisi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti