sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Eteisen piristykseksi...

Joskus viikonloppusiivous venahtaa; huomaa, että tämäkin olisi kivempi näin ja tämän kukan voisin laittaa tänne näin... Sitten muistan, että silloin ostin kirpparilta sen ja sen, ja päätän viimein laittaa ne esille taikka riippumaan seinälle...

Nyt viikonloppusiivous kesti viisi tuntia, josta suurimman osan puuhastelin eteisessä. Mutta kannatti; sain eteiseen uutta piristystä pieneenkin tilaan mahtuvista ja etenkin edullisista asioista. Ja oli niin ihana ottaa kuvia, kun kevätaurinko pääsi valaisemaan jopa pimeää eteistänikin!

Tämä Turun Jalometallin tina-astia on kirpputorilöytö; oli kallis, mutta kannatti ostaa. Tässä hedelmät ja tarjottavat näyttävät niin juhlavalta; eikä muuta sen oheen juuri enää tarvita. Keittiöni pienuudesta johtuen minulla on mm. hedelmät esillä eteisen puolella. Käytännöllistä, mutta samalla myös kauniistaa ja piristää eteiseni värimaailmaa - eikö?
Nämä seinäkannikkeet ovat pyörineet kaapin pohjalla jo ainakin vuoden! Olen aina odottanut, että saisin jonkun auttamaan; pitelemään niitä seinällä niin, että voin olla varma, että paikka on hyvä, ennen kuin poraan ruuvit seinään. Enhän minä kuitenkaan saanut ikinä sanaa suustani ulos ja lopulta päätin, että laitan ne itse. Vuoden mietittyäni olin varmaan suunnitellut paikat jo niin hyvin mielessäni, että osuivat hyvin kohdalleen - ja nyt ne saivat nallet ja kuvan kummitytöstäni kannatellakseen. Kesällä, kun eteisessä on lämpimämpää, on ainakin jompaan kumpaan saatava joku kaunis kukka kaunistamaan eteistä. Huomaa; ovat jo valmiiksi vanhan ja kuluneen näköiset - kirpputorilta ostamisen etuja!
Tämäkin kirpputorilöytö pääsi viimein seinälle; sopii niin hyvin Marilynin ja Indiskasta ostetun hattutelineen rinnalle! Kotoa lähtiessä ja kotiin tultaessa tietää nyt heti, mitä kello on... Kuinka paljon on vielä aikaa tai kuinka paljon olen jo myöhässä?

Tämä oli varmasti suurin urakka yksin työstettäväksi; peilin seinälle asentaminen. Mutta sain kuin sainkin, ja mielestäni meni suoraankin! Peili tuo toivottua avaruutta kapeaan eteiseen. Olen ostanut tämän peilin vuonna 2000 Kodin Anttilasta ensimmäiseen kotiini, ja vieläkin se palvelee minua, sillä on tarpeeksi simppeli ja minun värinen. Hyvä esimerkki siitä, että ostan uutena vain sellaista, joka varmasti kestää aikaa. Ja sen takia en juuri mitään ikinä saakaan ostettua uutena: "Onkohan tämä nyt varmasti se oikea..?"

Ikeasta ostetun kenkäkaapin päällä Ikeasta ostettu maljakko täynnä tuikkuja; mainio säilytyskikka!? Taustalla myös syksyllä keräämäni kuivuneet kaislat, jotka muistuttavat minua vieläkin viime syksystä. Ja kynttiläjalat, jotka myyn sinulle hintaan 7 €, jos täillaisia kaipaat kotiisi.
Ja lopuksi: katsokaa, mitä löysin muutama viikko sitten kirpparilta?? Eikö ole aivan mahdottoman suloinen. Tämä on siis virkattu sokeriastia! Aivan mahtava löytö; kiitän häntä, joka on jaksanut kätösillään virkata tämän. Voi kun itse malttaisin joskus pysähtyä ja tehdä käsitöitä; piti se neuletakkikin kutoa, mutta en ole vielä saanut edes lankoja purettua vanhasta takista - saatikka löytänyt sopivaa ohjetta. Mutta summa summarum: hienoa käsityötä! 

Siivous on hauskaa etenkin silloin, kun sen voi tehdä ajan kanssa, ja laittaa kotia samalla uuteen uskoon. Paljon palkitsevampaa - ja tulee hyvä mieli!

Mutta nyt on sunnuntai, ja tänään en siivoa vaan nautin ansaitusta vapaapäivästä kera kevätauringon ja hyvän ruuan. Rentoa sunnuntaita myös sinulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti