keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Enon vanha tuoli

Tämä yllätys odotti miestäni sunnuntaina, kun hän palasi reissultaan kotiin. Minä olin onnesta soikeana, kun näin mieheni - ja vielä enemmän, kun sain näyttää tämän hänelle omistetun lukunurkkauksen! Hain tämän perintökalleuden, enon vanhan nojatuolin, hänen vanhemmiltaan. Viereen vielä varpaita ja mieltä lämmittävä sähkötakka sekä pehmeyttä luomaan lampaan talja - ja voi että tästä tuli käheä! Aivan erilaista, kuin oma sisustukseni on tähän asti ollut - ja siksi myös niin piristävää. Kiva kokeilla kaikkea uutta täällä meidän väliaikaiskodissa.

Kiitos suuri kuuluu suvulle ja miehen siskolle; nojatuoli on siis meillä vain hoidossa, kunnes miehen siskolla on sopiva koti tälle kalleudelle. Me luvataan pitää tästä hyvää huolta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti