Vanhaa brittiläistä tammea meidän ruokailuhuoneessa

Ruokailuhuone sai heinäkuussa ensimmäiset kalusteensa; ruokailuryhmän. Ympäröivän sekamelskan (yleisesti toistuva sana täällä nykyään) en kuitenkaan tohtinut ottaa kuvia näistä aiemmin. Ruokailuryhmä löytyi Kasvihuoneilmiöstä; raaka-aineena on brittiläinen vanha tammipuu, joka on kolhuista ja muista jäljistä päätellen peräisin jostain vanhasta ovesta, ja kaluston on työstänyt puuseppä Viron puolella.

Voin aivan suoraan sanoa, että tämä ei ollut yhtään sellaista, mitä olin suunnitellut huoneeseen, mutta kaluston koko, hinta ja "se jokin" - ehkä yllätyksellisyys ja erilaisuus - vain houkuttelivat ostamaan nämä. Pöydän pinta on erittäin karkea ja aidosti vanhan näköinen. Ruuanmurut ja sokerit saa imuroida koloista pois = oikea äidin unelma...?! Lisäksi huomattiin viime viikon vauvakutsujen jälkimainingeissa, että pöydän suojausta pitää parantaa; pöytä sai juhlamuistoksi rasvaisia rengaskuvioita. Mutta nyt vahingosta viisastuneina ostettiin Osmo Colorin Top Oil, joka sisältää öljyn lisäksi vahaaa, ja suojaa näin ollen toivottavasti pöydän pintaa paremmin kuin aiemmin käytössä ollut pöytätasoihin tarkoitettu öljy.

Syyskuinen aamun hämärä tuntuu jo kuvissa. Kello lähenee yhdeksää ja minä isomahainen vielä yökkärissä katson aamutelevisiota, syön omenapiirakkaa ja mietin, mitä tänään tekisin. On tämä elämä nykyään erilaista - ja kohta se on sitä vielä enemmän! Yritän henkisesti valmistautua, levätä ja nauttia näistä hetkistä, kun saan laittaa kotia kuntoon omassa tahdissa - ja toivon aina välillä, että myös nämä viimeiset viikot sujuvat hyvin. Mutta nyt vauhtia aamuun, ja koiran kanssa "ankkakävelylle", heh!