lauantai 22. lokakuuta 2011

Kynttilä, kukkapuska sekä rappioromantiikkaa vuosipäivän kunniaksi


Yleensä sytytän vain illalla kynttilän lyhtyyn, ja kun tapahtuu jotain kivaa kotona. Mutta nyt päätin sytyttää kynttilän jo aamusta lyhtyyn. On niin mahtavan syksyinen ilma; hämärää, sateista, tuhruista - ja onhan tänään myös aihetta juhlaan; tänään on meidän vuosipäivä!

Tällaisina aamuina kiitän, että minulla on "riesana" koira. Jos ei olisi, en olisi astunut ulos, koska siellä sataa. Mutta lenkillä huomasin, kuinka ihanan raikas aamu oli, ruskan värittämiä lehtiä jokapuolella ja vesisade kastoi naaman kauttaaltaan. Ihana tunne. Kuvassa on muuten ensimmäinen lahja, jonka saimme uuteen kotiin; äitini käärimä harja, joka on todella ollut tarpeeseen näinä päivinä, kun portaat ovat tuon tuostakin täynnä purkuroskaa. Huomaatteko ihanat kosteuden pisarat myös harjassa? Kaunista. 
Lenkin varrelta ilmeisesti joskus rautatien alle jääneeltä, hylätyltä vanhalta pihamaalta otin puskasta mukaan oksan, jonka annoin itselleni vuosipäivän kunniaksi, sillä suuresti epäilen, että mies sellaista ymmärtäisi tuoda mukanaan. Eikä tarvikaan; hän on juuri paras sellaisena kuin on! Korallikannukan oksa toivottaa nyt meitä tervetulleeksi kotiin kastelukannussa, jonka paikka on edelleen vanhan naapuripapan penkin päällä.

Ja tässä sitä lupaamaani rappioromantiikkaa; vanhan tiiliseinä purku, jonka aloitin heti aamulenkin jälkeen. Ja pian totesin, että se on aivan pirun rasittavaa hommaa! Otin siis tuumaustauon, räpsin muutaman kuvan mieltä rauhoittaakseni ja tulin katsomaan netistä, löytyykö täältä vinkkejä työhön. Eipä juuri, paitsi seinän käsittelyyn sen jälkeen, kun se on saatu esille... Suomi24:sta löysin mm. seuraavia kommentteja:

"Näkisin ainoaksi ratkaisuksi käsivaraisen hionnan ja silikonipitoisella (saa kaupoista laattasaumojen käsittelyyn) aineella loppukäsittelyn jolloin puhtaanapito helpottuu ja saumoista lähtevä kalkkilaastinpöly sitoutuu."

"Tarkoitin mekaanisella lähinnä koneellista hiontaa tai hiekkapuhallusta. Jos haluat käyttää siihen aikaa niin kokeile karhunkieltä tai teräsvillaa, kumpi parempi. Saumoja voi kaapia syvemmälle ja täyttää maakostealla kalkkilaastilla mutta sauma pitää jäädä rösöiseksi (karkea harja). Vanhaa ruukintiiltä saa nykyisin, että voit vaihtaa huonokuntoisia pois. Poraa kiviporalla laasti pois ja uusi tiili tilalle."

Ja yhdellä kirjoittajalla taisi olla helpompi seinä, kuin meillä: "Lauantaina hakkasin rappauksen pois ja sen jälkeen teräsharja soi. Saumat aion käsitellä puusepänliima/vesiseoksella 1:3. jotkut ovat käyttäneet käsittelyyn Sasu-saunasuojaa, mutta se jättää -siis jos vetää yli- tiilen pinnan kiiltäväksi. Itse jätän tiilen pinnan au naturel ja käsittelen vain saumat."

Eli näissä merkeissä vuosipäivä vietetään, mutta illalla ajattelin kuitenkin helliä itseäni; käydä salilla - ja sen jälkeen mennään Pinellaan syömään hienosti ja otetaan ehkä pitkästä aikaa jopa viinilasillinen.

Tämä onnellinen kuittaa, ja lähtee takaisin kellariin hakkaamaan kiveä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti