 |
Keräsin useampi vuosi sitten mökillä puretun vanhan huussin ulkolaudoituksen talteen; kuskasin laudat siis 800 kilometriä pienellä micrallani kotiin Turkuun, ja kellarissa ne odottivat viime viikonloppuun asti seuraavaa tehtäväänsä tässä maailmassa. Sunnuntaina päätin nimittäin, että teen laudoista yrittilaatikot! |
 |
Tuumasta toimeen lähdin vanhempieni luokse, jossa isäni alkoi auttamaan hankkeessa - ja lopulta huomasin olevani vain apupoikana työssä. En siis sahannut yhtään lautaa, en porannut yhtään reikää enkä ruuvannut pienintäkään ruuvia paikoilleen. Isä sai siis kunnian tehdä laatikot, ja hänen ansiostaan niistä tulikin varmasti huomattavasti siistimmät kuin omissa käsissäni. Helppoahan tämä olisi kuitenkin ollut; vain muutama lauta näin ja näin ja siitä pakettiin ja poks ni valmista tuli...... |
 |
Omaksi työkseni jäi siis mullan kaataminen astioihin, siemenet riviin + multaa päälle ja kastelua. Laitoin yrttilaatikot nyt ainakin aluksi seinän vierustalle lämpimään paikkaan, jonne ei pääse niin kovasti satamaan. Hyvin maanläheiset laatikoista tuli, kuten kuvasta näkee. Sateen ja auringon kuluttamat laudat ovat kauniita - ja sopivat hyvin tänne vanhaan ympäristöön. Ja kun vielä salaatinlehdet ja herneen versot nousevat, ovat laatikot varmasti elementissään! Kyllä siis kannatti säästää nämäkin laudat, ja vielä olisi muutamia lautoja jäljellä, joista ajattelinkin rakentaa vielä suuremppat ja korkeammat laatikot etupihan koristukseksi. Saa siis nähdä, kuinka monta vuotta sen hankkeen toteuttamiseen menee aikaa... |
Sain kuulla tänään niin hämmentäviä uutisia, että työnteosta ei ole tullut juuri mitään... Nyt onkin hyvä siis lähteä koiran kanssa raittiiseen (tuhkapölyt Turun yllä) ilmaan, harjata koiralta ylimääräiset karvat pihalle ja siivota huusholli parempaan kuosiin. Jospa ajatukset siitä selkenisivät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti