Mielessä vanhan leivinuunin ehostus...

Uudessa kodissamme on leivinuuni - kellarissa...! Kerrassaan erikoinen ajatus rakentaa leivinuuni kellariin; niin erikoinen, ettei sitä ainakaan tohtisi purkaa...?

Tällä hetkellä mieli on ainakin siis säilyttämisen kannalla. Katsokaa nyt kuvaa (Leivinuuni löytyy siis yllä olevasta kuvasta; hyvin maastoutunut!); tulee äitini nuorin veli mieleen, joka kiipesi tarinan mukaan aina pienenä poikana leivinuunin päälle tarkkailemaan. Tämähän olisi oivallinen paikka vaikka sellaiselle pojalle - eikö?!

Ainoa ongelma on, että leivinuuni on punatiilistä tehty, varsin tylsän näköinen - varsinainen laatikko...  Olen tänään viettänyt sairaslomapäivää; katsellut liviltä jatkuvalla syötöllä sisustusohjelmia, lukenut blogeja ja miettinyt kellarin sisustusongelmia; maalatako leivinuuni vai ei,ja jos maalaa, millä värillä - tai mitä jos sen päällystäisi...

Tällaisen kuvan löysin blogista Koulun lattia narisee, jossa leivinuunista mainitaan: "Keittiön leivinuuni sai mustaa sprayta pintaansa jo aikoja sitten." Aika vaikuttava? Sellaista savutuvan tuntua ja ihanan vaihteleva lopputulos värityksessä? 



Tällaisen kuvan löysin sen jälkeen, kun mietin "valkoiseksi en ainakaan sitä halua". Mutta valkoinen uuni rappauksen jälkeen voisi olla toisaalta kivankin näköinen. Ainoa suuri miinus on, että valkoinen mustuu helposti; ei nätin näköinen pidemmän päälle + mille valkoinen näyttää, kun se on tuolla nurkassa; keskellä pirttiä eri juttu. Näyttää kuitenkin sille, että tällaisella rappauksella + maalauksella 1900-luvun alussa leivinuunit olisi käsitelty, joten näin oltaisiin ajan hermoilla.

Villein ajatus tällä hetkellä lienee pellillä päällystetty leivinuuni; sellainen on mummulassa. Jos sen lisäksi kellarissa olevat putket päällystettäisiin peltiputkilla, voisi lopputulos olla aika rouhea.... Mutta enhän minä tällaisesta leivinuunista löytänyt edes kuvaa, joten jää vain oman mielikuvituksen varaan, millainen kellarista sitten tulisi.

Uuden kirjaston ovet



Ulkona sataa kaatamalla ja täällä on niin pimeää - ja minä olen kipeänä. Nyt on aikaa seilailla netissä ja haaveilla. Uuteen kotiin tulee kirjasto/työhuone, jonne toivotaan ruokailu-/olohuoneesta uutta oviaukkoa + oviin vanhat pariovet. Vielä on mietinnässä, teetämmekö ovet vai ostammeko ne uutena tai vanhana esim. Wanhan Wallankumouksesta. Mutta jotain tällaista kuvan kaltaista kaipaisin (kuva Perinneovien sivuilta, jotka tekevät ovia tilauksista - saisi ainakin, mitä haluaa?).



Viimeinen sisustusteko pikkukodissani

Meillä oli eilen ostospäivä. Sellainen ostospäivä, että kirjoitin aamupäivän paperille ylös kaikki ne asiat, joita on pitänyt ostaa viimeiset kaksi viikkoa, kaksi kuukautta... tai vielä pidempään - ja iltapäivä kierrettiin kauppoja lapun kanssa. Joidenkin asioiden kanssa olen siis täysin saamaton siihen pisteeseen asti, että menee vain hermot ja tekee kaiken kerralla.

Sain blogini lukijalta keväällä posliinikukan alut - ja ehti muuten juurtua hyvin...! Ja eilen käytiin Plantagenissa ostamassa ulkoruukkuja, ja viimein posliinikukkakin löysi arvoisensa ruukun. Ja oli muuten ilo huomata, että tykättiin kummatkin juuri tästä ruukusta. Hyvä merkki tämäkin ajatellen tulevaa remonttia ja uuden kodin sisustusta. Eiks jee?!

Tämä taisi olla viimeisiä tämän kodin sisustusjuttuja, sillä tänään haettiin myös ekat banaanilaatikot, eli tästä lähin tämän kodin sisustuksessa mennään vain alamäkeä ja koetellaan hermoja. Mutta tämä oli kaunis loppu tämän kodin sisustustarinalle, sillä ilman tätä blogia, ei minulla todennäköisesti olisi tätä kukkaakaan; kaunis kiitos Carolin!

Glamouria uuteen vessaan...?

Olen kaikki pienetkin vapaa-ajan pläräillyt vanhoja sisustuslehtiä etsien ideoita uuteen kotiin. Keskikerroksen kylpyhuone muutetaan vessaksi / kaunistautumishuoneeksi (nimitystä, jota en uskalla sanoa ääneen miehelleni), ja haluaisimme sinne vanhaa hienostunutta tunnelmaa.

Esimerkiksi tällaisesta lattialaatasta (kuva Venuksen kylpyhuoneen sivuilta) haaveillaan. Lisäksi mielessä on pyörinyt, että alaosat seinistä peitettäisiin panelilla ja yläosat tapetoitaisiin, lattialle tulisi perinteikäs iso lipasto, jonka päällä laitettaisiin maljamainen allas. Kaiken kruununa hopeinen peili - ja tämän jälkeen voisi vielä pohtia pientä kristallikruunua kattoon... Venuksen kylpyhuoneen sivuille eksyttyäni suunnitelmat siis vain levisivät. Hirveästi ideoita mielessä, ja ideat vain muuttuvat ja kehittyvät. Saa siis nähdä, minkälainen kylpyhuoneestakin lopulta tulee. 

Voi että, en malta odottaa, että päästään purkuhommiin ja uutta kaunista rakentamaan; vielä 4 viikkoa!

Tyylikäs yhdistelmä uutta ja vanhaa...

Nyt pääsette tutustumaan jälleen yhteen kauniiseen kotiin, jossa mukavasti pieniä ripauksia vanhaa uuden ja modernin rinnalla. Koti sijaitsee aivan mahtavalla paikalla joen varrella; täällä saunottiin, syötiin ja puhuttiin tyttöjen juttuja eräänä kauniina kesäiltana. Ja seuraavana päivänä käytiin Rompemarkkinoilla, joissa olisi riittänyt vaikka mitä ostettavaa uuteen kotiin - mutta kun ei ollut rahaa (unohdin oikeasti koko lompakon matkasta...) - eikä peräkärryäkään liioin, sain vain suunnitella ensi vuotta, jolloin varmasti haluan tulla paikalle kera suuren peräkärryn, miehen ja rahapussin. 

Kiitos emännälle mukavasta illasta, yöstä ja päivästä - ja luvasta saada jakaa hauskat ideat blogini lukijoiden kanssa!

Tämä koti sijaitsee joen varrella, ja tässä on näkymä patiolta! Patiolle oli askarreltu "kattokruunu" kimaltelevine kristalleineen sekä ruostuneine sydämineen + taustalla näkyvät vanhat viljasiilot ja joki = eikö olekin niin soma yhdistelmä? Täällä kelpasi viettää kesäistä tyttöjen iltaa.



Ja mikä mainio idea; lapset ovat kasvaneet jo kiikkuiästä, joten nyt äidillä ja isällä - ja miksei lapsillakin - on hyvä paikka, jos rentoutua - rinnatusten - eikä edes tarvitse tapella, kumpi pääsee riipputuoliin, kun kummallekin on omansa! Pylväisiin on istutettu villiviiniä; miettikää vain, kuinka hieno tästä tulee, kun puuosat ovat villiviinin peitossa...!

Tässä hyvä esimerkki, kuinka vanha ja uusi kohtaavat; peili on tehty vanhoista laudoista - ja peilin rinnalla seisoo moderni pöytätaso, johon voi pistää vaikka käsilaukun kotiin päästyään. Yksinkertaista ja kaunista.

Kodissa on sopivasti pieniä yksityiskohtia, ja tässä yksi hieno esimerkki. Juuri se Mari-skooli, jota ihailen ja vanha puuhevonen - ja lasissa kiviä (vai lasia?). Ja kirjatkin sopivat kaikessa rentoudessaan tähän sommitelmaan.




Uusi pöytä, mutta vanhan ajan tunnelmaa tuo virkattu pöytäliina. Ja salaattikin varsin houkutteleva tässä kokonaisuudessa...? Kyllä tyttöjen kelpasi lähteä tässä pöydässä vietettyjen tuntien jälkeen vähän tanssahtamaan.

Tässä tämä tarina kaunis; nyt iltalenkille ja sohvalle odottamaan huomista; mitä kaikkea kivaa sitä ehtiikään taas tehdä ;)

Viimeiset kuvat pikkukodistani

Erilaisia koteja -sarjaan pääsi nyt lopulta oma pikkukotini, josta tehdään kaupat kahden viikon päästä. Uusi asukas on innoissaan kertonut työkavereilleen uudesta kodistaan, ja haluaisi nyt näyttää kuvia asunnosta työkavereilleen. Ja minä haluan tallentaa nämä viimeiset kuvat, jotka otin myyntiä varten, myös tänne sisustuskirjaani - muistoksi haikein mielin... Eli tässä siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tervetuloa siis työkaverit sisustuskirjani sivuille!



Kuva alakerran tuvasta. Valoa riittää, ja pienistä neliöistään huolimatta tehokas pakkaus!



Kuva keittiöstä, jossa kaikki on varmasti yhden askeleen päässä; tässäkin siis tehokasta tilankäyttöä kerrassaan..!



Ja toinen kuva keittiöstä. Tässä kokkaillessa voi seurustella mukavasti sohvalla lököilevän miehen kanssa - esimerkiksi. Ja tietenkin vieraiden. Kaikki on siis lähellä.



Kuva pesuhuoneesta, jossa on luksusta mutta myös säilytystilaa kaiken maailman purnukoille.



Toinen kuva pesuhuoneesta. Kultakehykset ja vanha kommuutti pesualtaan tasona..



Kuva yläkerran makuuhuoneesta ja taustalla näkyy pukeutumishuone. Yläkerta on todella valoista kattoikkunan ansiosta.



Toinen kuva yläkerran makuuhuoneesta. Hormi on näkyvillä, ja koukerotapetit tuovat ihanaa arjen luksusta huoneeseen. Alakerran tapetit tulivat muistaakseni Kanadasta; nämä vain Keski-Euroopasta. Vaativa maku...?



Ja kolmas kuva makuuhuoneesta. Matalaan tilaan mahtuu hyvin nukkumaan, vaikka pitkälle miehelle sängyn petaaminen ei kuulemma ole herkkua. "Vanhoille" lukijoille: minulla on uusi tilkkutäkki, jonka ostin Tallinnasta. Käsin tehty ja maksoi vain 160 euroa! Arvostan käsityötä, mutta nykyään ei vain itse ehdi niitä tekemään. Hyvä vaihtoehto siis ostaa muiden tekemiä?!



Pukeutumishuone, jossa hyllytilaa riittää useamman kymmenen metrin verran + kolme vaatetankoa päällekkäin. Tätä huonetta jää hirveä ikävä; uutta saa varmasti odottaa ainakin vuoden verran - ja saa nähdä saako tällaista luksusta edes sovitettua uuteen kotiin.. Saa nähdä!



Kuva eteisestä. Tämänkin remontti täynnä muistoja hassuja...



Eteisen vanha puuovi. Tässä oli jonkin verran työstämistä; kakanruskeasta punaiseksi. Tunteja ei kannata enää näin jälkikäteen laskeakaan?!



Ja kuva sisäeteisestä. Marilyn tuo asennetta tähän huoneeseen - vai mitä? Täällä vanhat lattialankut ovat säilyneet ja maalattu harmaalla lattiamaalilla.



Ja kuva eteisen komerosta. Söpö pieni yksityiskohta ja samalla käytännöllinen; tänne takit saa nopsasti piiloon.



Ja lopuksi kaksi kuvaa ulkoa. Pihankin ehdin pistää kuntoon näiden vuosian aikana. Ennen tässä oli pelkkää hiekkakenttää; nyt on kaikkea vihreää + penkki, jonka paikkaa varmasti ihmetellään uuden kodin "pihassa".



Ja tässä toinen kuva pihasta, ns. takapihalta. Tässä olen viettänyt muutamat etätyöpäivät läppärin ja karttojen kanssa + nauttinut keskipäivän helteillä jätskit kera kahvin..

Tässä nämä kuvat sitten olivat... Sisustuskirjan rintamalla ollut hiljaista, sillä kaikki energia mennyt näihin asuntojuttuihin + uusien työtehtävien myötä olen ollut varsin loppu... Mutta onneksi viikonloput on keksitty, ja pääsee välillä hengähtämään. Mukavaa viikonloppua itse kukaisellekin!

Pesuhuoneen uudistus - vanhanaikaiseksi

Tästä alkaa viimeinen muutostarina nykyisestä kodistani; pesuhuoneen muutos. Tältä näytti pesuhuone syksyllä 2007, kun ostin asunnon. Lattialaatat olivat osin irronneet lattiasta, ja päätin tämän takia pistää täälläkin kaikki nurin; seinät matalaksi ja kaikki uusiksi uusien määräysten mukaisesti. Vesieristystä pesuhuoneeseen ei oltu aiemman remontin yhteydessä rakennettu - ja laattoja oli laitettu jopa päällekkäin...! Mutta alta paljastui helpotus; hirret olivat terveet, samoin alapohja. 

Nämä näin, kun kuljin syksyllä 2007 pankista asuntokaupoilta kohti uutta remonttikohdettani, ja siitä se ajatus sitten lähti. Päätin ostaa oikealla puolella näkyvän vanhan pesukommuutin ja tehdä siitä pesuhuoneeseen allaspöydän. Tekemistä siinä oli, mutta kannatti; näin saa varmasti uniikit ja ainutlaatuiset kalusteet pesuhuoneeseen ja vessaan. Kaupasta ostetut ovat mielestäni joko tylsän moderneja - tai sitten maksavat hunajaa!

Ensimmäisen yön vietin uudessa kodissa ilman vessaa ja vettä, toisena yönä käytössä oli jo vessa ja kolmanneksi yöksi pääsin nukkumaan jo, kun vettä sai vessan hanasta - jonka varassa elinkin useamman viikon, sillä keittiö oli kesken kauan... Kuva otettu vaiheesta, jossa pesuhuone on saatu vesieristettyä, laatoitettua ja kalusteistakin osa on jo paikallaan. Kommuutissa riitti kuitenkin rapsuttamista...

Ja tälle pesuhuoneessa tänä päivänä näyttää; vanha pesukommuutti sai ruskean venelakan suojaksi ja valkoinen iso malja-allas sopii vanhan pesuvaasin tilalle! Ruskea ja vaaleanruskea laatoitus on todellakin erilainen yhdistelmä tämän päivän valkoisissa pesuhuoneissa, mutta mielestäni onnistuin tässä; mukavan erilainen verrattuna trendisisustuksiin?!

Asuntoani on käynyt muutama katsomassa, ja kaikki ovat ihastelleet etenkin pesuhuonetta; mm. kultakehykset luovat "arjen luksusta". Hylly seinällä on puolestaan vanha maustehylly, joka sekin on käsitelty venelakalla.

Tällainen tästä siis tuli, ja pian tämä on jonkun muun asukkaan käytössä... Jännittää kyllä, kuka tänne muuttaa... Mutta vielä enemmän jännittää uuteen kotiin muutto. Paljon jännityksen aiheita; ensi viikon työhön paluukin jännittää, sillä sielläkin odottavat uudet tehtävät. Paljon muutoksia, mutta suunta on onneksi kaikissa erittäin positiivinen!